Harva kaupunginjohtaja on ostanut telakan. Harva rohkenisi edes moista ehdottaa. Kari Koski on ollut ostamassa peräti kahta telakkaa.
Näistä telakkakaupoista ja monista muista Uudenkaupungin ja Rauman viime vuosikymmenten vaiheista kerrotaan tuoreessa muistelmateoksessa Kosken Kari.
Koski oli Uudessakaupungissa henkilöstöpäällikkönä 90-luvulla, kun lama iski, autotehdas vähensi väkeä ja telakka ajautui konkurssiin.
Kaupunginjohtajanakaan Uudessakaupungissa ei ollut helppoa.
– Ajattelin, että pääsen helpommalla, kun siirryn Raumalle. Siitä puolen vuoden päästä sain vihiä, että Rauman telakka aiotaan lopettaa. Tilanne oli painajaismainen.
Kosken muistelmateoksessa käydään läpi, miten vaikeuksista ponnisteltiin ulos Uudessakaupungissa ja Raumalla. Teos on myös Kari Kosken elämäkerta.
– Kun laitoimme hynttyyt yhteen 20 vuotta sitten, näin Karin isoäidin lehtileikekansion, jossa oli juttuja Karista 90-luvulta alkaen. Minä jatkoin lehtileikkeiden keräämistä. Pääosin niitä on leikattu talteen Uudenkaupungin Sanomista ja Länsi-Suomesta, mutta myös muista lehdistä, Karin vaimo, Merja Koski kertoo.
Kun Merja oli jäämässä eläkkeelle, hän sai idean, että voisi koota Karin muistelmat, jotka nivoutuvat pitkälti hänenkin elämäänsä. Hän työsti kirjaa kaksi vuotta.
– Kirjaprojekti venyi, kun olin välillä 14 kuukautta kunnanjohtajana Pyhärannassa.
Kirjan tekeminen sujui pariskunnalta sopuisasti. Merja kokosi lehtiartikkeleista aiheet ja sen jälkeen istutti Karin tuoliin ja alkoi kysellä.
– Kirjassa on kolme teemaa. Halusimme kertoa, miksi Kari lähti Raumalle. Toisena teemana on kuntapolitiikka ja kolmantena elinkeinopolitiikan palikat, mikä on kirjan arvokkain osuus. Onhan Karia pyydetty eri puolille Suomea puhumaan, miten kunnan elinkeinopolitiikkaa kannattaa hoitaa, Merja kertoo.
Karin muistelmat lähtevät liikkeelle lapsuudesta Uudessakaupungissa. Muistelmien hauskimmat tarinat liittyvät opiskeluvuosiin, miten Kari esimerkiksi keksi opiskelukaverinsa kanssa leikata Black Horse-kalsareistaan solmiot, jotta kaverukset pääsivät ravintolaan.
Muistelmissa kerrotaan myös vaikeasta ajasta, kun Uusikaupunki menetti 90-luvulla 2300 työpaikkaa puolen vuoden aikana. Koski oli siihen aikaan kaupunginlakimies ja henkilöstöpäällikkö.
”Päivä, jolloin autotehdas ilmoitti irtisanomisista muistetaan Uudessakaupungissa mustana perjantaina”.
Tuo päivä oli perjantai 15. joulukuuta 1992.
Kosken mukaan kaupungin henkinen tila romahti hetkessä. Uudenkaupungin Telakka Oy meni konkurssiin vain puoli vuotta sen jälkeen, kun autotehdas oli ilmoittanut massiivista lomautuksista. Telakalta jäi työttömäksi yli 400 ihmistä. Työttömyysaste oli pahimmillaan 33,7 prosenttia.
Koski kertoo kirjassa, miten hän sai ympärilleen hyvän porukan viemään kaupungin sopeutustoimia läpi.
”Yhteen hiileen puhaltaminen oli käsin kosketeltavaa.”
Kaupunki auttoi työttömien perheitä järjestämällä töitä. Parhaimmillaan kaupungin palveluksessa oli yli 500 työllistettyä.
Uusikaupunki selvisi lamasta ja nimettiin vuonna 2001 kaupunki vuoden luovimmaksi kunnaksi.
Kari Koski valittiin kaupunginjohtajaksi, kun Matti Sonninen jäi eläkkeelle.
”Kun sekä Masku että Uusikaupunki kesäkuun 21. päivänä valitsivat minut liki samanaikaisesti johtajakseen, jouduin hämmentävän valinnan eteen.”
Maskuun Koski valittiin yksimielisesti, Uudessakaupungissa paikka laitettiin uudestaan hakuun. Toisella kierroksella Koski voitti äänestyksen ja päätti valita kotikaupunkinsa.
”Päätökseen vaikutti 80 uusikaupunkilaisen yrityksen allekirjoittama kirjelmä”.
Mutta oli taustalla myös rakkaus kotikaupunkiin.
Kun Koski jäi Rauman kaupunginjohtajan tehtävästä eläkkeelle, hän aikoi keskittyä sairauskierteestä toipumiseen. Sosialidemokraatit pyysivät häntä sitten ehdolle vuoden 2021 kuntavaaleihin. Koski ei ollut aluksi ehdotuksesta kiinnostunut.
”Mutta sitten alkoi viritä ajatus, että haluaisin tehdä vielä jotain Uudenkaupungin hyväksi. Palasin Raumalta Uuteenkaupunkiin monta kokemusta rikkaampana.”
Kari Koski oli vaalien ääniharava ja hänet valittiin valtuuston lisäksi myös kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi.
Koski rakastaa kotikaupunkiaan, mutta myöntää, että kuntapolitiikkaan hän on pettynyt.
– Nyt on helppo verrata Uuttakaupunkia ja Raumaa. On Raumallakin erimielisyyttä, mutta jotenkin siellä on aina pystytty junailemaan niin, että yhteinen sävel löytyy.
– Uudessakaupungissa ei keskitytä kaupungin kehittämiseen, vaan kinastellaan, kuka saa päättää. Sitä jatketaan vuorotellen tässä kaupungissa, Koski tuhahtaa.
Kirjan teossa ovat olleet vahvasti mukana toimittaja Leena Huittinen, valokuvaaja Esa Urhonen ja taittaja Emil Hyvärinen. Kirjoja on painettu 500 kappaletta. Kosken Kari -teosta on painettu 500 kappaletta. Sitä on myynnissä Uudessakaupungissa ja Raumalla. Kirjan voi tilata myös suoraan kirjailijalta.
”Jos ei ole työpaikkoja, ei ole asukkaita”
Kari Koski esittelee muistelmissaan myös elinkeinopolitiikan arkiteoriaansa.
– Iänikuinen hokemani on, että jos meillä ei ole yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja. Jos meillä ei ole työpaikkoja, meillä ei ole asukkaita. Jos meillä ei ole asukkaita, meillä ei tarvita palveluja, ei julkisia eikä yksityisä. Näin yksinkertaista!
Kosken mielestä asioita on helppo priorisoida, jos pitää nämä realiteetit mielessä. Hän myös korostaa, että kunnan kannattaa pitää elinkeinopolitiikka omissa näpeissään.
– Mutta yksikään kaupunginjohtaja ei yksin kesää tee. Hyvällä elinkeinopolitiikalla on mahdollisuuksia vain silloin, kun poliittiset päätöksentekijät ovat ymmärtäneet sen ytimen.
Koski ottaa kirjassa kantaa myös Uudenkaupungin nykytilanteeseen. Hän avaa muun muassa sitä, mikä hänen mielestään Wintteri-päätöksessä meni pieleen.
– Uimahallin remonttitarpeesta alkanut hanke paisui lopulta hallitsemattomasti ja hajanaisesti vuosisadan jättimäiseksi keskukseksi.
– Vaikka ehdoton ”takaraja” oli 40 miljoonaa euroa, valtuusto päätti ostaa urakan 62 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi kaupungin talousarvio vuodelle 2023 on 64,7 miljoonaa euroa. Eikä tässä vielä kaikki.
Koski laskee, että palvelusopimuksen, Wintterin kalustamisen ja laitteiden, väistötilojen ja vanhojen koulujen purkutöiden seurauksena Wintterin hintalapuksi tulee lähes 100 miljoonaa euroa.
Lisäksi hän huomauttaa, että Wintteri tuottaa palveluita, mutta yhtään uutta työpaikkaa tai yritystä se ei tuo.
Koski muistuttaa valtuutettu Mika Sjöblomin (kesk.) ponnesta, että kaupungille tehtäisiin kunnon suunnitelmat, miten kaupunki selviää kustannuksista.
– Tuosta ponnesta ei ole sen koommin kuulunut.
Kari Koski
syntynyt 1952 Sorvakonmäellä kaupunginsairaalassa
vanhemmat Lea ja Paul Koski, sisarukset Satu ja Esa
oikeustieteen maisteri Turun yliopistosta
työskennellyt Raumalla ja Uudessakaupungissa yleisenä oikeusavustajana sekä johtavana oikeusavustajana
toiminut Uudenkaupungin henkilöstöpäällikkönä, kaupunginlakimiehenä ja elinkeinotoimenjohtajana
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja 2004–2012
Rauman kaupunginjohtaja 2012–2020
Luottamustehtäviä: Uudenkaupungin Terminaali Oy:n toimitusjohtaja 1997–2009, Ukipolis Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2000–2004, Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2002–2012, Mauno Vannaksen säätiön hallituksen puheenjohtaja 2004–2012, Uudenkaupungin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja 2021–2025, Männäistentori ry:n asiantuntijajäsen 2021–, Uudenkaupungin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2021–2025