Miten sitten tulisi toimia jos kohtaa suden? Oleellista on millaisessa tilanteessa suden kohtaat, ja miten eläin itse käyttäytyy.
Jos havaitset vaikka lumisella pihamaallasi suden jäljet, tai näet pihapiirissä suden, joka kuitenkin lähtee heti karkuun, niin ota yhteyttä paikalliseen petoyhdyshenkilöön. Hänen tehtävänä on arvioida tuleeko kyseinen susi luokitella huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavaksi. Viimeiseen vaihtoehtoon päädytään yleensä silloin, kun on syytä epäillä saman eläimen liikkuneen toistuvasti ihmisten pihoissa.
Jos taas susi ei säikähdä tai pakene ihmistä, tai jopa lähestyy ihmistä pelottomasti, on soitettava heti hätäkeskukseen. Poliisin tehtävä on arvioida tilanteen synnyttämä uhka ihmisten turvallisuutta kohtaan ja määriteltävä jatkotoimenpiteet.
Näin kuuluvat siis viralliset toimintaohjeet. On kuitenkin selvää, että ennen kuin poliisi edes ehtii paikalle, on suden aiheuttama vaaratilanne todennäköisesti ohi.
Lisäksi Riistakeskukselta karkotuspäätöksen saaminen edes pihoissa liikkuvalle sudelle on pitkä ja byrokraattinen prosessi. Karkotuspäätös on voimassa vain rajoitetun ajan ja sen umpeuduttua on luparuljanssi aloitettava alusta.
Todellisuudessa olemme siis tilanteessa, missä sudet saavat liikkua lähes missä tahansa ja meidän ihmisten pitää vain sietää tilannetta. Onneksi sentään suden karkottaminen omatoimisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta on sentään sallittua.
Kuten lauantain lehdessä Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen edustajat totesivat, on tilanne susien osalta hälyttävä. Erityisesti haja-asutusalueella asuvien huoli omasta, lasten ja kotieläinten turvallisuudesta on ymmärrettävää.
Siitä, että susi kuuluu Suomen luontoon, vallitsee varmasti laaja yhteisymmärrys. Suden kannanhoidollista metsästystä oli kuitenkin harkittava vakavasti alueilla, missä susikanta on tiheä, eikä luonnollisia erämaita eläimen rauhaiselolle ole tarjolla.
Maija Ala-Jääski