– Ensimmäinen työ, minkä kanssa aloitin oli opinnollistaminen ja sen kehittäminen. Toinen asia on yhteistyö oppilaitosten kanssa, Lehtoruusu kertoo.
Puolet hänen työstään kuluu Työpaja Väiskillä nuorten parissa. On paljon nuoria, jotka eivät eri syistä pysty opiskelemaan tavalliseen tapaan. Tällöin toisen asteen oppilaitos voi tehdä sopimuksen pajan kanssa ja opinnollistaa opiskelijan pajalle. Lehtoruusu ohjaa heitä kohti tasapainoisempaa arkea.
Lehtoruusu on kiitollinen siitä, että on päässyt kehittämään nuorten kanssa työskentelyä. Työhön linkittyvät oleellisesti kaupungin nuorisopalvelut, Varhan palvelut sekä te-palvelut, jotka siirtyvät kuntien vastulle vuoden 2025 alussa.
Lehtoruusu työskenteli ennen opettajana ja apulaisrehtorina Uudessakaupungissa ja Taivassalossa ja näki työssään nuorten ongelmia.
– Halusin uusia ammatillisia haasteita ja työkokemuksia. On paljon kehityskohteita.
Oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen asti muutama vuosi sitten. Nyt peruskoulun jälkeen on pakko hakeutua lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja opiskella täysi-ikäiseksi asti.
Näin ei kuitenkaan aina tapahdu.
– Syitä on monia, miksi opiskelut keskeytyvät. Yleisin syy on, että nuori ei käy oppilaitoksella, jolloin hänet katsotaan eronneeksi.
Oppivelvollisuutta valvotaan Valpas-järjestelmän kautta, joka hälyttää, kun nuoren opiskelu on syystä tai toisesta keskeytynyt.
Tieto kulkee valpas-valvojan ja etsivän nuorisotyön kautta eteenpäin.
– Kahden kuukauden aikana tulee osoittaa uusi opiskelupaikka. Opetustoimenjohtaja Arja Kitola tekee sen yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Myös oppilaitosta kuullaan, Lehtoruusu kertoo.
Kun osoitus on tehty, oppilaitoksen pitää ottaa oppilas opetukseen.
– Osoituksen jälkeen opiskelijan tulee aloittaa opiskelu osoitetulla linjalla tai tutkintoon valmentavassa koulutuksessa.
Lehtoruusu muistuttaa, että vielä tämän jälkeenkään oppiminen ei aina lähde sujumaan.
– Tiedän, että opetustoimenjohtaja Kitola on osoittanut neljäkin kertaa saman nuoren.
Tässä vaiheessa Lehtoruusu tulee nuorten avuksi.
– Lokakuussa etsivä nuorisotyö vinkkasi minulle, että on tällaisia nuoria ja heidän kanssaan teen työtä, mikäli oppilaitos opinnollistaa opiskelijan pajalle.
Opinnollistaminen on sana, joka toistuu Lehtoruusun puheessa. Se tarkoittaa vaihtoehtoista tapaa hankkia osaamista.
– Se on päivän sana, mistä myös te-palveluissa puhutaan. Pyritään hankkimaan osaaminen vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä.
Se tarkoittaa esimerkiksi työssäoppimista.
– Toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä työpajojen kanssa. Pajalla voidaan kohdata oppilaitosta paremmin nuori yksilönä ja tarjota hänen tarvitsemaa tukea.
Pajatoiminta Väiskissä antaa mahdollisuuden päästä kiinni arkeen.
– Aiemmin, jos ei opiskelu sujunut, tuli nuoresta työtön työnhakija. Pidennetyn oppivelvollisuuden vuoksi tämä ei ole mahdollista alle 18-vuotiaille. Oppivelvollisuuslaki velvoittaa oppilaitosta miettimään vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä. Nyt yksi mahdollisuus on tehdä pajatoimintaa oppilaan kanssa yhteistyössä.
Nuorten määrä vaihtelee, mutta yleensä mukana on alle kymmenen nuorta. Entisenä kotitalousopettajana Lehtoruusu on lähtenyt nuorten kanssa liikkeelle perustoimista, kuten ruoanlaitosta Nuorisotalo Vantissa.
Kevyempään ohjelmaan kuuluvat myös esimerkiksi keilailu ja museoissa käynti.
– Puustin Pajalla tehdään työtä digipajalla ja nikkaroidaan verstaalla, Lehtoruusu kertoo.
Monella nuorella on sosiaalisten tilanteiden pelko, mikä estää opiskelun suuressa oppilaitoksessa.
– Voi olla myös muita syitä, kuten koulukiusaaminen ja ahdistus. Tässä huomioidaan yksilöllisemmin nuoret.
Lehtoruusu työskentelee nuorten kanssa ryhmissä tai kahden kesken.
– Ei opiskella pelkkää teoriaa, tietoa ja taitoa, vaan arjenhallintaa, Lehtoruusu sanoo ja painottaa, että nuorten tukeminen on kaikkein tärkeintä.
Lehtoruusu on huomannut, että tuen tarve on suuri. Vaikeuksien juurisyyt voivat johtaa jo peruskouluun ja kotiin.
– Perheen tilanne voi olla sellainen, että nuori ei saa tukea kotoa. On monia syitä. Korona varmasti vaikutti, työttömyys ja niin edelleen.
– Perheissä on huono-osaisuutta, eikä ole voimavaroja huomioida lasta. Tarvitaan tukea muualta. Varha on avainasemassa yhteistyössä.
Lehtoruusu muistuttaa, että perheet pitäisi huomioida paremmin jo varhaisessa vaiheessa.
Peruskoulusta suurin osa nuorista hakeutuu lukioon tai ammattikouluun, mutta yhä suurempi osa jatkaa valmentavaan tai valmistavaan opetukseen, jota järjestetään Novidassa.
Spesia on Uudessakaupungissa ainoa oppilaitos, joka järjestää erityistä tukea vaativien oppilaiden opetusta. Tukea tarvitsisi paljon useampi kuin paikkoja on.
– Peruskoulun ja ammattillisen koulutuksen tarjoamassa tuessa on suuri ero. Usein perusopetuksessa tukea tarvinnut oppilas tarvitsee tukea myös jatko-opinnoissa, Lehtoruusu kertoo.
– Uudessakaupungissa on vain kahdeksan paikkaa yhteensä Spesiassa, joka on ainut vaativaa erityistä tukea aluella tarjoava oppilaitos ja seuraavaksi lähimmät ovat Turku ja Rauma, Lehtoruusu harmittelee.
Aiemmassa työssään apulaisrehtorina Lehtoruusu tunnisti nuorten ongelmat ja tietää, että tuen tarve on suuri. Vaikeista aiheista huolimatta hän on innostunut työstään ja haluaa auttaa nuoria.
– Minulla on olo, että teen tärkeää työtä, Lehtoruusu sanoo.
