Vuoden 2023 syksyn Move!-mittausten tulokset Uudessakaupungissa osoittavat, että 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky on lähellä valtakunnallista keskiarvoa, mutta eroavaisuuksia löytyy.
Vuosittain tehtävässä Move!-mittauksissa testataan nuorten kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja. Tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä.
Uudenkaupungin liikuntapalvelujen vastaava Taru Joutsa-Huutola toteaa tuloksista, että vuosittaista vaihtelua tuloksissa on toki aina. Tuloksissa kuitenkin ääripäät korostuvat liikaa.
– Meillä on onneksi hyvä osa tuloksissa kiitettävän puolella, mutta saman verran myös haitallisella tasolla. Niistä kahdesta pienempi osa on sitä keskikastia, mikä on kuitenkin hyvä tulos, Joutsa-Huutola kertoo.
Edellisvuoteen nähden Uudessakaupungissa positiivista kehitystä on tapahtunut 8. luokkien poikien kohdalla. Syksyn 2022 mittauksissa peräti 58,5 prosenttia kyseisen ikäluokan pojista luokiteltiin oppilaisiin, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Tämän vuoden tulosten mukaan tähän ryhmään luokiteltiin enää 47,5 prosenttia 8. luokkien pojista.
Viidennen että kahdeksannen luokkien tyttöjen kohdalla tulokset ovat sen sijaan kääntyneet huonompaan suuntaan. 5. luokkien tytöistä 37,9% sai viime syksyn mittauksista huonon tuloksen. 8.-luokkalaisista tytöistä puolella on haasteita fyysisen toimintakyvyn kanssa.
Koko maan tuloksiin verrattuna, Uudessakaupungissa 5.-luokkalaisten fyysinen toimintakyky on valtakunnallisen keskiarvon puitteissa, mutta 8.-luokkalaisten tulokset ovat selkeästi huonompia.
Testien tulosluokat on jaettu kolmeen eri luokkaan, jossa heikoin tulostaso on määritelty termein terveyttä tai hyvinvointia kuluttava tai haittaava taso.
Tähän tasoon kuuluvien tulosten suurehko määrä huolestuttaa liikuntapalvelujen vastaavaa, mutta selkeää ja yksittäistä syytä heikentyneeseen toimintakykyyn on vaikea löytää.
– Osa syynä tulosten vaihtelevuuteen tai itse tulokseen saattaa olla testitilanteessa motivaation puute, olosuhteet ja jännitys, koska se ei ole normaali liikuntatunti, Joutsa-Huutola luettelee.
Vuosittainen vaihtelu voi selittyä myös niin sanotulla urheiluikäluokalla, jossa yhdessä ikäluokassa voi olla poikkeuksellisen paljon urheilua harrastavia nuoria.
Virallisen ohjeen mukaan oppilaiden on voitava valmistautua testeihin ja tiedettävä, mitä tehdään ja miten.
– Esimerkiksi punnerrus on hyvin pitkältä tekniikkalaji. Vauhditon 5-loikka ei varmasti ensimmäisellä kerralla onnistu parhaiten. Oikeiden lihasryhmien käyttö ja aktivointi on tärkeässä osassa liikkeitä tehtäessä.
Kaupungissa oleva Koulut liikkuu -työryhmä on alkanut koulujen toiveesta laatimaan heille lyhyttä Move!-käsikirjaa, jossa olisi minimiyhtenäistys, minkä mukaan jokainen koulu valmistautuisi testauksiin jo edeltävänä keväänä ja miten voisi suorittaa testipäivät.
– Käsikirja olisi hyödyksi siinäkin tapauksessa, jos koulun testeistä vastaava opettaja vaihtuu, Joutsa-Huutola huomauttaa.
Mittaustietoja hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluina valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.
Liikuntapalvelujen vastaava Joutsa-Huutola kokee Move!-mittaukset hyvänä tapana nähdä, millä tasolla nuorten fyysisessä toimintakyvyssä mennään.
– Tuloksista nähdään, että aina olisi toivottavaa lisätä liikettä, mutta miten se tapahtuu, niin se on lähinnä koko valtakunnallinen haaste. Lasten ja nuorten liikkumisessa myös oman kodin tuki on erityisen tärkeää, Joutsa-Huutola korostaa.
