Kaupungin henkilöstöjohtaja Maaru Seikolan mukaan kaupunginhallituksen ja valtuuston aiemmilla päätöksillä saadaan aikaan jo noin 6,5 miljoonan euron kustannussäästöt (US 7.3.). Myös henkilöstösäästöjä syntyy vuosien 2024–2026 aikana noin 30 henkilötyövuoden verran.
Eläköitymiset sattuivat nyt hyvään saumaan. Irtisanomisilta vältyttiin, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei rekrytoida uusia, vaan vakansseja lakkautetaan. Näin henkilöstömenot vähenevät 1,5 miljoonan eurolla vuosittain.
Henkilöstösäästöjä siis saadaan aikaan, mutta kaupungin organisaation kannalta se ei ole vain hyvä asia. Eläkkeelle lähtevienkin hommat on hoidettava. Kun kunnan tehtäväkenttää määrittelevät lait, töitten karsiminen on vaikeaa. Jotain on kuitenkin keksittävä, jotta työpaine ei kasva liikaa.
Kaupunki on vääjäämättä tilanteessa, että kiinteistöjen myynnin lisäksi kaupungin on perattava myös palveluitaan. Kaupunginjohtaja Atso Vainio varoittaakin, että myös palveluiden järjestämistä koskevat selvitykset jatkuvat.
Uusikaupunki ei ole tässä tilanteessa yksin, vaan kunnissa yleisesti painiskellaan säästöpaineiden kanssa. Jo pari vuotta sitten valtioneuvoston neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen ja finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen totesivat kolumnissaan, että supistumiseen sopeutuvalla kunnalla pitäisi olla kasvusta riippumaton tulevaisuuden visio. Vision pohjalta on helpompi keskustella, voidaanko jokin toiminta lopettaa tai fyysistä infrastruktuuria ja palveluverkkoa karsia.
Se visio periaatteessahan on jo tehty. Kaupungin strategia on nyt tärkeämpi työväline kuin koskaan.
Teija Uitto