Vakkasuomalaiset valtuutetut varautuvat, että isoja muutoksia on tehtävä.
– Palveluverkkopäätöksiä tehdessä on tärkeää muistaa ne syyt, miksi sote-uudistusta lähdettiin alun perin tekemään. Sote-palvelumenot ovat paisuneet ja uudistuksella pyritään vaikuttamaan sote-palveluiden menojen hillitsimiseen ja pyritään uudistamaan rakenteita, Laura Kontu (kok.) muistuttaa.
Kontu huomauttaa, että uudistaminen ei ole mahdollisia, mikäli ei uskalleta kokeilla ja ajatella täysin uudella tavalla.
– Toimivaa palvelua ei pidä rikkoa, mutta ei myöskään itsepäisesti pitää vanhoista rakenteista ja malleista kiinni. Palveluita tulee kehittää ennen kaikkea ihmisiä varten ja kohdentaa oikeat palvelut oikeille ihmisille.
Tanja Raisto-Elo (kesk.) uskoo, että lähipalvelut pyritään säilyttämään mahdollisimman monipuolisina ja laadukkaina.
– Perustason osastopalveluita ei lueta lähipalveluiksi, vaan koko maakunnan kattavaksi toiminnaksi. Laitilan vuodeosasto toimii sataprosenttisesti ja näin toivotaan olevan jatkossakin, hän toteaa.
Raisto-Elo toivoo myös, että Laitilaan rakennettaisiin uusi iäkkäiden asumispalveluyksikkö.
– Toivottavasti Varhan virkamiehet olisivat aktiivisia valtion suuntaan, jotta Varha saisi Ara-rahoituksen asumispalveluyksikön rakentamiseen.
Janne Sjölund (sd.) pitää tärkeimpänä sitä, että tärkeimmät, usein käytettävät palvelut säilyvät lähellä.
– Muutoksia varmaan tulee siihen, mitä palvelua saa missäkin ja milloin. Erilaiset liikkuvat palvelut tulevat täydentämään palvelutarjontaa ja osin palvelut voivat jopa parantuakin. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä, mutta valtavat säästövelvoitteet tulevat todennäköisesti vaikuttamaan toteutukseen rajaavasti.
Heli-Päivikki Laurén (sd.) ennakoi, että vuodeosastojen lisäksi myös terveysasemia joudutaan karsimaan.
– Osaksi syynä on ihan henkilökuntapula. Digitaalisuus tulee lisääntymään tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa muun muassa etävastaanottoja.
Mauri Kontu (kesk.) pitää kulmakivenä lähipalveluita koko maakunnassa. Hän nostaa esille, etteivät kaikki ratkaisut tule Turusta, vaan esimerkiksi U-soten kehittämä malli vanhusten kuntoutuksesta, on nyt leviämässä koko maakunnan alueelle.
– U-soten vanhusten hoidossa tehokkuus on ollut ylivertaista verrattuna toimintaan muualla Varsinais-Suomessa ja jopa valtakunnallisesti, hän kehuu.
Varhaan liittyvät muutokset ovat herättäneet kritiikkiä. Heli-Päivikki Laurén työskentelee Varhassa ja on siksi saanut palautetta paljonkin.
– Palveluverkkosuunnitelma on herättänyt huolta, säilyykö oma terveysasema ja palvelut. Melkein viikoittain kuulee, että Varha sitä ja Varha tätä. Pitää muistaa, että suurin osa ongelmista oli jo ennen Varhaan siirtymistä. Tämän vuoksi oli tarve tehdä uudistus sosiaali- ja terveydenhuoltopuolelle, hän muistuttaa.
Laurén kertoo, että joltain osin tilanne on myös oikeasti heikentynyt.
– Kontrolliajat ovat venyneet ja esimerkiksi glaukoomapotilaiden kuvauksiin jono on kasvanut. Turku on siirtänyt meille muun muassa Naantalin ja Maskun alueen potilaita, hän kertoo esimerkin omasta työstään.
Myös proteesileikkausjonot ja kaihijonot ovat kasvaneet.
Vakkasuomalaisista aluevaltuutetuista myös Tanja Raisto-Elo on töissä Varhalla. Hän kertoo saaneensa yhteydenottoja erityisesti osastopalveluista Laitilassa.
– Nämä yhteydenotot ovat ylittäneet kuntarajat. Lisäksi on otettu yhteyttä laskutusasioissa. Viimeisenä olen kuullut vammaispuolen kotihoidon käyntien laskutuksen laahaavan perässä huolestuttavan pitkältä ajalta.
Laura Kontu arvioi, että Varhan palvelut toimivat Uudessakaupungissa verrattain hyvin.
– Varhan aloittaessa tuli palautetta siitä, että yhteyttä tai aikoja ei saanut samalla tavalla kuin aiemmin. Nyt en ole kuullut enää tällaista palautetta.
Mauri Kontu kertoo, että häneltä on kyselty, miten tuleva palveluverkkorakenne muuttuu.
– Lähipalvelujen pysyvyys on kaikille tärkeää.
– Toiminta on menossa lain velvoittamaan suuntaan, mutta uskon, että vasta 2–3 vuoden jälkeen voimme tehdä perusteellisempia johtopäätöksiä. Vanhaan tuskin on enää paluuta. Palveluiden kehittämistä pitää jatkaa asukkaiden ja koko maakuntamme hyväksi.
Janne Sjölund toteaa, että julkisuudesta saa Varhasta varsin kriittisen kuvan. Hänelle tullut palaute on ollut myönteisempää.
– Useampi on kertonut osan palveluista toimivan jopa paremmin ja kaikkiaan palvelut toimivat kohtuullisesti. Harmiteltu on kuitenkin joidenkin hyvin toimineiden palvelujen saatavuuden tai tason muutoksia.
Valta aluehallituksen pöydän ympärillä
Teija Uitto
Aluevaltuutetuilla on nyt vuoden kokemus Varhasta. Ensimmäinen vuosi on osoittanut, että kentältä tulee painetta ja odotuksia aluevaltuutetuille, mutta vaikutusvaltaa heillä ei paljon ole.
– Valta on edelleen aluehallituksen pöydän ympärillä, Heli-Päivikki Laurén (sd.) kiteyttää.
Myös Tanja Raisto-Elo (kesk.) kokee, että aluevaltuutettu voi vaikuttaa lähinnä oman ryhmänsä kautta.
– Lisäksi yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa on ollut hyvää ja lisännyt vaikuttamismahdollisuutta.
Janne Sjölund (sd.) myöntää, että yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset ja valtuustossa päätetään lähinnä suurista linjauksista.
– Tärkein vaikutuskanava on käytännössä ryhmän kautta asioiden valmisteluvaiheessa sekä lautakuntatyöskentelyssä, jossa asiat usein ovat konkreettisempia ja vaikutus päätöksentekoon suoraa.
Laura Kontu kehuu, että kokoomuksen aluevaltuustoryhmässä käydään aktiivista keskustelua päätettävistä asioista ja sitä kautta voi vaikuttaa.
– Valtaosa päätöksistä tehdään aluehallituksessa. Minulla on hyvä ja luottamuksellinen keskusteluyhteys erityisesti kokoomuksen aluehallituksen edustajiin ja aluehallituksen puheenjohtajaan Sanna Vauranojaan, hän kuvailee vaikutusmahdollisuuksiaan.
Mauri Kontu on aluehallituksen varajäsen sekä konsernijaoksen jäsen, joten hän on muita enemmän päätöksenteon keskiössä.
– Toiminta on ollut hyvin aktiivista. Heti aluksi tärkeää vaikuttamista oli hallintosäännön tekeminen. Panostimme siihen, että lautakunnilla olisi enemmän päätösvaltaa Varhassa, jotta koko alueen tahto tulisi kuulluksi.
Kontu on tyytyväinen, että näin myös päätettiin.
