Sakunkulman päiväkeskus oli keskiviikkona tupaten täynnä väkeä, kun professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä tutustui paikkaan.
– Onpa hauska idea, hän kehui, miten Sakunkulmassa oli otettu juotavapullojen korkit käyttöön bingopeliin.
Huoli Sakunkulmasta oli saanut vanhusneuvoston ja entisen kansanedustaja Helena Vartiaisen kutsumaan vanhustenhoidon asiantuntijana tunnetun Kivelän Uuteenkaupunkiin.
Ensin Kivelä tapasi aamulla kaupunginjohtaja Atso Vainion ja vanhusneuvoston, sen jälkeen hän tutustui itse Sakunkulmaan.
Kivelän mukaan Sakunkulman päiväkeskus on hyvä esimerkki siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden vastuun raja hyvinvointiasioissa on hämärä.
– Laissa on yleisellä tasolla määritelty kuntien ja hyvinvointialueiden vastuu, mutta sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ole saatu lain tulkinnasta selkeitä ohjeita. Siitä tässä nyt on kysymys.
Kivelän tulkinta on, että ennakoiva preventio kuuluu kuntien vastuulle.
– Ennakoiva preventio on esimerkiksi kuntosalilla käyntiä, käsitöitä, seurustelua ja luentoja. Se on sitä, miten pidetään iäkkäänä huolta itsestä, ettei kunto heikkene, hän kuvaili.
– Kun puhutaan sitten sairauksien ehkäisystä, eli sairauksien preventiosta, siihen tarvitaan ammattihenkilöstöä. Se kuuluu siis hyvinvointialueille. Kuten myös geriatrinen preventio, mikä tarkoittaa kuntoutusta tai kuntouttavaa hoitoa.
Kivelän tulkinnan mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) rajaus, ettei Sakunkulman avoin toiminta kuuluu Varhalle, olisi siis oikea.
Tilaisuuteen osallistunut kaupunginjohtaja Atso Vainio muistutti, että Sakunkulma siirtyi kokonaisuudessaan Varhalle, koska se kuului kaupungin ylläpitämänä sote-puolelle.
– Sakunkulman henkilöstö on ollut sataprosenttisesti sote-alan ammattilaisia.
Vainio korosti pitävänsä Sakunkulman avoimen toiminnan jatkumista tärkeänä.
– Meillä on ollut Varhan kanssa hyvä keskusteluyhteys, mutta ei tässä asiassa, hän huokaisi.
Vanhusneuvoston puheenjohtaja Marketta Suoja-Sjöblom ja varapuheenjohtaja Mauri Pietilä toivoivat, että kaupunki voisi hakea ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua hankerahoitusta.
– Osallistuimme webinaariin, jossa kerrottiin, että tällaista hankerahaa tulee hakuun 6,2 miljoonaa euroa. Sitä saisi kolmelle vuodelle vuodesta 2025 alkaen, Pietilä kertoi.
Myös Kivelä kannusti kaupunkia hakemaan hankerahaa.
– Kannustan, että teette tästä kehittämishankkeen. Uusikaupunki voisi yhteistyössä eri tahojen kanssa kehittää ennakoivaa vanhustyötä.
Kivelä myös lupautui tukemaan Uuttakaupunkia hankehaussa.