Johanna Käkönen
Varha valmistelee palveluverkkonsa karsimista. Kyse on siitä, mitkä terveysasemat, vuodeosastot ja muut palvelut jatkavat toimintaansa ja missä laajuudessa eri paikkakunnilla.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen on kertonut aikaisemmin, että ensimmäisiä linjauksia tulevasta palveluverkosta pyritään tuomaan päätöksentekoon huhtikuussa.
Martikaisen mukaan palveluverkkopäätöksiin johtavassa valmistelussa on huomioitava niin paljon erilaisia seikkoja kiinteistöjen kunnosta maantieteeseen ja henkilöstöpulaan, että se ottaa aikaa. Varha käy myös keskusteluja alueensa kuntien kanssa niiden näkemyksistä palveluverkosta.
Palveluiden käyttäjille valmistelua on varjostanut salaperäisyys. Suunnitelmia, näkemyksiä tai mahdollisia rajauksia ei ole annettu juuri mitään julkisuuteen.
Varha on muokannut karsintasuunnitelmien rinnalla myös omaa päätöksentekomalliaan ja hallintosääntöään. Myös tämä on osaltaan aiheuttanut epäluuloa aihetta kohtaan.
Maaliskuun alun kokouksessaan aluevaltuusto muutti hallintosääntöään. Palveluverkon periaatteista ja sotekeskusten sekä soteasemien alueellisesta sijoittumisesta tulee päättämään aluevaltuusto. Toimipaikkakohtaisista ratkaisuista päättää puolestaan aluehallitus ja vain yhden tulosalueen palveluja sisältävien toimipisteiden osalta sen lautakunta.
Käytännössä menee siis vielä pitkä aika ennen kuin varsinaissuomalaiset saavat tietää, missä heidän sote-palvelunsa tulevaisuudessa sijaitsevat.
Varha on kutsunut tiedostusvälineet perjantaina tiedotustilaisuuteen kuulemaan, miten Varhan sote-keskuspalvelujen palveluverkkoa koskevat suunnitelmat etenevät.
Tiedotustilaisuus alkaa perjantaina 15.3. kello 13. Uudenkaupungin Sanomat näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä tässä jutussa.
Suunnitelmista kertovat hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen ja järjestämisjohtaja Antti Parpo.
Aluehallituksen on tarkoitus käsitellä palveluverkkoa kesäkuussa, ja niitä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 12.6.2024.
Palvelujen uudistamisessa huomioidaan vuonna 2023 hyväksytty palvelustrategia sekä Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jossa on asetettu 50 miljoonan euron säästötavoite vuoden 2026 loppuun mennessä.
”Liikkuvien palveluiden rooli korostuu”
Riitta Alakoski/TS
Lukuisat hyvinvointialueet tekivät päätöksiä palveluverkkonsa eli käytännössä terveysasemien, hoivakotien ja vuodeosastojen merkittävästä karmisesta jo viime vuoden puolella. Varhalta nämä linjaukset ovat edelleen tekemättä ja se on ollut tähän asti palveluverkkosuunnitelmistaan erittäin vaitonainen.
Perjantaina Varha kuitenkin aikoo kertoa ainakin palveluverkkopäätöksenteon aikataulusta ja avata hieman suunnitelmiaan terveydenhuollon palveluiden osalta. Uudenkaupungin Sanomat näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä perjantaina kello 13 alkaen. On vielä täysin kysymysmerkki, saadaanko perjantaina jo ensimmäisiä lukuja siitä, kuinka monta kiinteää sote-toimipistettä Varsinais-Suomessa olisi tulevaisuudessa.
Päätöksentekoon aluehallitukseen ja -valtuustoon ensimmäiset palveluverkkolinjaukset ovat menossa huhtikuussa. Tarkempia päätöksiä asiassa odotetaan syntyvän vasta kesäkuussa.
Tähän mennessä linjaus on saatu jo siitä, että kiinteä palveluverkko koostuu tulevaisuudessa sote-keskuksista, sote-asemista, sote-pisteistä sekä sairaapalveluiden sairaaloista, joissa ympärivuorokautinen päivystys olisi jatkossa vain Turun yliopistollisessa sairaalassa. Samalla vuodeosastotoimintaa aiotaan keskittää.
Pienten kuntien lähipalveluita ovat siis jatkossa sote-pisteet ja liikkuvat palvelut, kun taas sote-asemat sijoittuvat seudullisiin keskuskuntiin ja muihin väestökeskittymiin. Sote-keskukset taas palvelisivat väestöä suurissa kunnissa ja merkittävissä väestökeskittymissä.
Liikkuvien palveluiden rooli tulevaisuuden palvelumuotona korostuu Varhan strategiassa ja säästösuunnitelmissa. Puhutaan siis muun muassa koko maakunnan kattavasta kotisairaalatoiminnasta. Myös digitaalisten palveluiden roolia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Näitä palveluita ei kuitenkaan ole palveluverkon karsimisen mahdollistavassa muodossa ja laajuudessa vielä olemassa, vaan niitä vasta testaillaan ja suunnitellaan. Pelkona onkin, että kiinteitä palvelupisteitä aletaan sulkea tai niiden toimintoja supistaa ennen kuin niitä korvaavat liikkuvat ja etäpalvelut ovat olemassa aidosti toimivassa muodossa.
Myös kuntajohtajat saavat omassa perjantaisessa tapaamisessaan tiedokseen Varhan tähän mennessä valmistuneet palveluverkkosuunnitelmat. Kuntajohtajien keskuudessa ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan toisaalta malttamattomina ja toisaalta varauksin. Huolenaiheita on monella paikkakunnalla.
Varha perustaa palveluverkkoratkaisunsa väestörakenteeseen, palvelutarpeeseen, kiinteistöjen tilanteeseen ja talouden tasapainottamiseen, mutta myös työvoiman saatavuuteen. Ja tästä viimeisestä kohdasta monissa reuna- ja haja-asutusalueiden kunnissa ollaan nyt erityisen huolissaan. Varsinkin reuna-alueilla korostuvan työvoimapulan ja hyvinvointialueen kovien säästötarpeiden pelätään johtavan ongelmia tulevaisuudessa aiheuttaviin paniikkiratkaisuihin.
Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Loimaan osalta odotukset palveluverkkosuunnitelmasta ovat jakautuneet. Seudullisina keskuskuntina niissä uskotaan palvelupisteiden säilyvän lähes ennallaan. Esimerkiksi Uusikaupunki on jo ennen sote-uudistusta tuottanut myös neljän lähikuntansa perusterveydenhuoltopalvelut. Mikäli karsintaan kuitenkin tulee vaikuttamaan vahvasti työvoiman saatavuus, ovat kiinteät palvelut noissa kunnissa uhattuna.
Se, kuinka suuren roolin työvoiman halu työskennellä Turussa ja sen kehysalueen kaupungeissa tulee lopulta palveluverkkoratkaisuissa saamaan, jää nähtäväksi. Leikkauslistalle päätynee kuitenkin esimerkiksi Kustavin terveyskeskus, joka on ollut työvoimapulan vuoksi suljettuna kesästä lähtien.
Neliportainen palvelurakenne
1) Yliopistollinen sote-keskus ja sen keskitetyt erityispalvelut
2) laajan palvelun sote-keskukset sijoittuvat seutukuntien keskuksiin ja Someron kohdalla sellainen on Salo (tarjoavat lääkärin ja hoitajan vastaanoton lisäksi myös muita terveydenhoidon lähipalveluita, kuten hammashoitoa ja neuvolapalveluja, perustason kuntoutusta sekä apuvälinepalvelujaon)
3) sote-asemat sijoitetaan pienempiin väestökertymiin,. Ne ovat avoinna arkisin, tarjoavat kiireettömiä vastaanottopalveluja ajanvarausperiaatteella, mukaan lukien suunterveys, tarjolla myös muun muassa perhe- ja vammaispalveluja, ikääntyneiden palveluja sekä näytteenottoa ja kuvantamista tarpeen mukaan
4) sote-piste on fyysinen palvelupiste, joka tarjoaa muutamia sosiaali- ja terveyspalveluja, on avoinna 1-5 arkipäivää viikossa
Lähteet: Varha ja Jani Kurvinen
Terveisiä Ugista Varhalle: Laitospaikkojakin tarvitaan
Teija Uitto
Sinikka Kassila toimi kahdeksan vuotta puolisonsa omaishoitajana. Hän tietää, miten raskasta työ on.
– Siitä olen kovin huolissani, kun laitospaikkoja aiotaan vähentää. Miten omaishoitajat pystyvät pitämään vapaata, jos ei ole hoitopaikkoja?
– Jos kaikki omaishoitajat menisivät lakkoon, Varha olisi pulassa. Mistä löytyisivät ne kaikki hoitopaikat?
Kassila toivoo, että Varha huolehtii erityisesti omaishoitajien jaksamisesta.
Sinikka Kassila testasi Varhan palveluita juuri vähän aikaa sitten. Hän on sairastanut pitkittynyttä flunssaa ja kaipasi siihen lääkärin arviota.
– Soitin ajanvaraukseen. Olisin saanut ajan lääkärille, mutta olisi pitänyt ajaa Uudestakaupungista Pyhärantaan asti. Minulla on auto, mutta kaikilla ei ole. Tällä alueella ei bussillakaan pääse.
