Vakka-Suomi esillä kolmessa junahankkeessa – Kunnanjohtajat pitävät kaikkea raideliikennettä hyödyllisenä

0
Ratahankkeita on vireillä useita. Vakka-Suomi on niissä useissa mukana kartalla.

Vakka-Suomi on noussut yhtäkkiä ratakeskusteluissa keskiöön.

Suomen Lähijunat Oy esitteli kaksi vuotta sitten suunnitelmansa lähijunaliikenteen käynnistämisestä Turun ja Uudenkaupungin välillä. Lähijunaliikenteen piti alkaa jo tänä vuonna. Tuorein tavoite on, että liikennöinti alkaisi vuonna 2026.

Tämän lisäksi julkisuuteen on putkahtanut kaksi vielä isompaa junahanketta. Pohjanmaan liitto on ehdottanut, että rannikon maakunnat aloittaisivat yhteisen selvityksen rantaradasta. Juna kulkisi Turusta Uudenkaupungin kautta Poriin, Vaasaan, Ouluun ja aina Tornioon asti. Pohjanmaan liiton liikenneasiantuntija Tero Voldin mukaan Turun ja Porin välinen osuus voisi toteutua jo ennen vuotta 2050. (Yle 7.3.).

Lisäksi esillä on ollut 300 kilometriä pitkä rautatie, joka kulkisi Turusta Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kautta Ruotsiin. Mukana Tukholman-radan ideoinnissa ovat olleet Varsinais-Suomen liitto, Turun kauppakamari ja Turun ammattikorkeakoulu sekä huoltovarmuusnäkökulmasta turvallisuustutkija, eläkkeellä oleva prikaatikenraali Juha Pyykönen . Vision ideamiehiin kuuluu myös teknologiasijoittaja Matti Rihko. Valmista voisi olla jo 2030-luvun lopulla (HS 9.3.).

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa, että vaikka hankkeet ovat erillisiä, niillä voisi toteutuessaan olla synergiaa. Hän uskoo, että kaikki hankkeet hyödyttäisivät Vakka-Suomea.

– Hyötyä olisi sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta. Etenkin uudet teollisuuden tavaravirrat ovat suuri mahdollisuus sataman toiminnalle.

Erityisesti Tukholman-rata mullistaisi alueen logistisen aseman.

Vainio sanoo, että hänestä hankkeita kannattaa selvittää, jos niillä vain on toteuttamisen edellytyksiä. Uusikaupunki edistää kaikkia junahankkeita.

Pisimmällä hankkeista on lähijunaliikenne, jonka edellytyksiä radanvarsikunnat jo yhteistyössä selvittelevät.

– Turun kaupunki on keskeinen Länsiradan, Turun ratikan ja lähijunaliikenteenkin toteutumisessa ja joutunee miettimään prioriteetteja myös näiden kesken, Vainio arvioi.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen toivoo, että ainakin lähijunaliikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä käynnistyy. Rantarataa hän pitää epätodennäköisenä.

– Mutta politiikka on mahdollisuuksien taidetta, hän kommentoi.

Huoltovarmuuden kannalta hänestä tärkeämpi hanke olisi Tukholman yhteys.

– Junarata Ruotsiin toisi varmaankin lisää elinvoimaisuutta Varsinais-Suomeen ja Vakka-Suomeen.

Taivassalon kunnanjohtaja Sanna Häkli ei ota kantaa Turun ja Uudenkaupungin väliseen junaliikenteeseen, koska yhteys ei kulkisi Taivassalon kautta.

Rannikkorata on hänen mielestään hanke, jonka pitäisi toteutua jossain vaiheessa tulevaisuudessa, mutta Häkli arvelee prioriteettien olevan nyt Länsiradassa.

– Kaikesta aluetta hyödyntävästä raideliikenteestä on oletettavasti hyötyä ainakin jossain määrin kaikille kunnille, ja kyseinen ratayhteys voisi tukea vahvenevaa länsi-suuntautumista.

Myös Ruotsin rata on hänestä kiinnostava, mutta tätä hanketta hän pitää kaukaisena.

Kustavin kunnanjohtaja Rauno Peltola arvelee, että lähijunaliikenne voisi toteutua aikaisintaan 2026 tai 2027. Hän kuitenkin arvelee, että tunnin juna ja Turku – Toijala-hanke voivat käytännössä vaikuttaa investointeihin ja kannattavuuslaskelmiin niin, että jokin niistä valikoituu ensisijaiseksi ja hidastaa muiden edistymistä.

– Turku – Uusikaupunki välille suunnitteilla oleva lähijuna edistäisi koko maakunnan elinvoimaa, samoin rannikkorata. Yksittäisille kunnille, jotka sijoittuvat kauemmaksi radasta, muodostuisi ratkaisevaksi liityntäliikenne radalle sekä sen varmistaminen, etteivät julkisen liikenteen suorat vuorot esimerkiksi Turkuun kokonaan loppuisi.

Ruotsin-rata olisi Peltolan mielestä pitkälle tulevaisuuteen sijoittuvana hankkeena jopa realistinen.

– Kovin todennäköiseksi sitä ei kuitenkaan tohdi luokitella.

Kustavin kannalta rata olisi tervetullut.

– Lisäisi se varmasti Kustavin elinvoimaa ainakin rakennusvaiheessa, vaikka tuskin seisahtuisi Vuosnaisissa. Luonnonarvot ja ympäristökysymykset kuitenkin ovat vielä suuri kysymysmerkki.

Kustavi ei ole aktiivisesti mukana hankkeissa, mutta Peltola lupaa, että Kustavi on hengessä mukana edistämässä henkilöliikenteen saamista Turun ja Uudenkaupungin välille.