Kun Suomi oli sodassa, majoituslautakunta otti talon käyttöönsä. Karjalasta evakkoon lähteneille se oli ensimmäinen turvapaikka Uudessakaupungissa.
Talo on rakennettu talkoilla. Talkoilla sitä on myös pidetty kunnossa, mutta nyt työväentalo on pulassa.
– Suomen Kotiseutuliitto on avustanut talon aiemmissa kunnostuksissa. Nyt Kotiseutuliittoon on hakemus jätetty ja vastausta odotetaan, Uudenkaupungin sosialidemokraattien johtokunnan jäsen Merja Koski huokaa.
Rakennus on yhdistyksen omistuksessa, mutta se on kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Kolme eläkeläisjärjestöä järjestävät talossa yhdessä kuntotansseja. Taloa käyttävät vakituisesti Vakka-opisto, eläkeläisjärjestöt, Sekahaku ja Suomen Punainen Risti. Taloa vuokrataan myös juhlatilaisuuksiin.
Rakennuksen seinät ovat nähneet monenlaista ohjelmaa: näyttelyjä, myyjäisiä, teatteria, konsertteja, puhetilaisuuksia, elokuvia ja jumppaa.
– Työväentalolla on kaupungin suurin sali, siksi siitä on tullut kaikkien kaupunkilaisten juhla- ja harrastustila, Merja Koski sanoo.
– Talon soittajien huone on myös ehdottomasti kaupungin kaunein kokoustila, yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman jatkaa.
Huoneistoalaa talossa on kaikkiaan 500 neliötä, pelkästään sali on kooltaan 230 neliötä ja ravintolatila 56 neliötä. Taloon mahtuu kerralla 350 henkilöä.
Rakennuksen koko mahdollistaa monenlaista toimintaa, mutta talon koolla on kääntöpuolensa.
– Pelkästään sähköön ja lämmityskuluihin menee 15 000 euroa vuodessa, Merja Koski sanoo.
– Näin iso talo syö paljon lämpöä, yhdistyksen sihteeri Mauri Pietilä toteaa.
Yhden yhdistyksen kontolle työväentalo on iso.
– Vanhan talon ylläpito on kallista ja korjauskohteita on paljon, eikä avustuksia enää heru niin kuin ennen, Koski sanoo.
Korona-aikana työväentalolla ei paljon juhlittu. Yhdistyksen saamat tulot romahtivat, mutta kulut pyörivät edelleen. Vieläkään talon käyttöaste ei ole samalla tasolla kuin ennen koronaa.
Yhdistyksen johtokunnalla on nyt iso huoli, miten talokaunotar pidetään kunnossa.
– Osa kunnista tukee työväentaloja, koska ne ovat yleisessä käytössä, Reijonsaari-Korsman huomauttaa.
Yhdistyksessä toivotaan, että kaupungissa ymmärrettäisiin arvotalon merkitys.
Johtokunnan varajäsen Kari Koski kaivaa naftaliinista pari ideaa, jotka eivät 2000-luvun alkupuolella edenneet.
– Entä jos Uuteenkaupunkiin perustettaisiin yhdistysten yhdistys? Kun kaikilla yhdistyksillä on samoja huolia, niin hakisimme voimaa toisistamme.
Uudenkaupungin työväentalon taustalle on suunniteltu myös kiinteistöosakeyhtiön perustamista. Kari Koski arvelee, että yrityspuolelta voisi löytyä kiinnostuneita yhtiön osakkaiksi. Yrityspuolella on niitä ihmisiä, jotka haluavat tukea Uudenkaupungin vanhojen puutalojen suojelua.
Työväentalo ei voi pitkään talkoita enää odottaa. Sen ulkoseinien maali on rapistunut, salin lattia kulunut ja saniteettitilatkin kaipaavat pikaista remonttia.
– Meitä on tässä vain kymmenkunta ihmistä, jotka kantavat talosta vastuuta, Reijonsaari-Korsman vetoaa.
Fakta
Talon historiaa
Uudenkaupungin työväentalo valmistui marraskuussa 1907.
Talvisodan aikana majoituslautakunta otti talon käyttöönsä.
Sodan jälkeen yhdistystoiminta elpyi ja työväentalolla aloitettiin toiminta uudelleen.
Talolla pidettiin suuret kunnostustalkoot vuonna 1955.
Kunnostusta on jatkettu myös sen jälkeen talkoilla.
Maaliskuussa 2007 Uudenkaupungin Sanomat uutisoi, että talosta suunniteltiin yhdistysten taloa. Samana vuonna alettiin puuhata talon omistajaksi kiinteistöosakeyhtiötä.
Vuonna 2012 Uudenkaupungin sosialidemokraatit saivat kaupungilta kunniakirjan työväentalon vaalimisesta.
Vuonna 2017 työväentalo valittiin Demokraatti-lehden äänestyksessä Suomen toiseksi kauneimmaksi työväentaloksi.
Uudenkaupungin työväentalo valittiin vuonna 2022 niiden 12 työväentalon joukkoon, josta valittiin Suomen ehdokas Unescon maailmanperintökohteeksi.
