Monitoimitaloja on Suomessa paljon, mutta näin laajasti erilaisia toimintoja ei ole saman katon alla missään muualla kuin Wintterissä. Kaupungissa on uskottukin, että Wintteristä tulee kaupungin vetonaula. Kaupunginjohtaja Atso Vainio on puhunut myös Wintterin pitovoimasta.
Epäilevät einot eivät ole tähän uskoneet, vaan ovat pitäneet Wintteriä taloudellisena rasitteena.
Wintteri ei ole vielä edes valmistunut, kun talo vetää jo puoleensa.
Toisen asteen koulutuksen yhteishaku päättyi tällä viikolla. Uudenkaupungin lukioon oli 90 ensisijaista hakijaa. Määrä on reilusti isompi kuin aiempina vuosina, joina hakijoita on ollut keskimäärin 65. Hakijoista yhdeksän on ulkopaikkakuntalaisia. Määrää ei voi kuvata suureksi ryntäykseksi, mutta käänne se on.
Uudenkaupungin lukioon halutaan Uudenkaupungin lisäksi Laitilasta, Pyhärannasta, Taivassalosta ja Vehmaalta. Pyhärannasta on yleensä lähdetty Laitilan lukioon, koska Laitilan lukio on menestynyt lukiovertailuissa hyvin. Taivassalosta on haettu Turun suuntaan, koska Uuteenkaupunkiin ei ole ollut bussiyhteyksiä. Nyt on, ja Wintteri vetää selvästi puoleensa myös taivassalolaisia nuoria.
Laitilasta ei ole haettu muutamiin vuosiin lainkaan Uuteenkaupunkiin. Nyt Laitilassa suhtautuminen on selvästi muuttunut. Taustalla saattaa vaikuttaa myös Varppeen yläkoulun sisäilmaongelmat. Osa laitilalaisista nuorista saattaa haluta Wintteriin päästäkseen opiskelemaan rakennukseen, jossa sisäilmaongelmia ei varmasti ole.
Wintterillä on selkeästi myös pitovoimaa. Uusikaupunkilaisista nuorista aiempaa useampi haluaa nimenomaan kaupungin omaan lukioon, vaikka Wintteri ei ole vielä edes valmis, kun lukio alkaa ensi syksynä.
Vuoden päästä Uudenkaupungin lukioon voi olla jo aikamoinen ryntäys.
Teija Uitto