Valmet Automotive joutui pysäyttämään jo viime viikolla tehdastuotannon poliittisen lakon seurauksena. Kun ahtaajat ovat lakossa, Saksan ja Uudenkaupungin väliset laivakuljetukset oli pakko keskeyttää.
Tehtaan pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että työntekijät ovat tähän asti pitäneet tasausvapaita.
– Palkanmaksu keskeytyy keskiviikosta alkaen. Työt jatkuvat keskiviikkona 3. huhtikuuta, mikäli poliittinen lakko on siihen mennessä päättynyt.
Varjonen on työskennellyt autotehtaalla 45 vuotta, eikä hänen mukaansa autotehtaalla ole koskaan aiemmin ollut vastaavaa tilannetta.
– Palkanmaksua ei ole keskeytetty lakon takia, mutta toisaalta eihän näin pitkää poliittista lakkoakaan ole aiemmin ollut.
Valmet Automotiven viestintäjohtaja Mikael Mäki kertoo, että yhtiön akkutehtaiden toimintaan lakon jatkumisella ei ole vaikutusta. Autotehtaalla sen sijaan siirryttiin jo viime viikolla työaikajärjestelyihin, joiden perusteella loppuviikon vuorot siirrettiin myöhemmin tehtäviksi.
Autotehdas on ilmoittanut poikkeuksellisesta tilanteesta henkilöstölle massatekstiviestinä. Lisäksi osa työntekijöistä on saanut tiedon puhelimitse.
Varjosen mukaan tieto on mennyt hyvin perille, sillä tehtaalle saapui eilen, maanantaina, vain yksi työntekijä, jota tieto ei ollut tavoittanut.
Poliittinen lakko on herättänyt autotehtaalla monenlaisia mielipiteitä. Varjonen myöntää, että osa työntekijöistä on poliittista lakkoa vastaan, osa taas ymmärtää, että etuuksia pitää puolustaa.
– Tehdastyöntekijöistä on järjestäytynyt vähän yli 80 prosenttia, eli meillä on hyvä järjestäytymisaste.
Palkanmaksun keskeyttäminen tarkoittaa käytännössä viiden päivän palkan menetystä, kun myös palkalliset pyhät jäävät maksamatta. Liittoon kuuluvat saavat lakkoavustusta. Avustuksen saadakseen työntekijöiden on ilmoittauduttava TE-toimistoon.
Uudenkaupungin teollisuustyöntekijöiden puheenjohtajana toimiva Varjonen pitää vaikeasta tilanteesta huolimatta poliittista lakkoa perusteltuna.
– Hallitus ajaa väkisin alas sellaisia etuja, joista on sovittu työehtosopimuksessa. Muistan vielä, kun 80-luvulla ensimmäinen sairaspäivä oli palkaton. Neuvotteluissa sovittiin, että sairaspäivästä maksetaan palkkaa, mutta myönnyimme sitten vastaavasti pienempiin palkankorotuksiin.
– Nämä hallituksen ajamat muutokset ovat järjenvastaisia. Miten esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen lisää työllisyyttä, hän kyseenalaistaa.
”Lakot ovat maailmalla arvostettu vaikuttamiskeino”
Teollisuusliiton ammattiosasto 268:n järjestötyöntekijä Taru Rantanen korostaa, että poliittiset lakot ovat välttämättömiä, koska suomalainen yhteiskunta perustuu sopimiselle.
– Nämä käynnissä olevat poliittiset lakot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että sopimisen kulttuuri Suomessa jatkuu. Lakoilla pyrimme vaikuttamaan siihen, että pääsemme edelleen sopimuspöytään. Lakot ovat maailmallakin arvostettu, hyvä ja toimiva vaikutuskeino.
Rantanen pitää erityisen huolestuttavana, jos hallituksen toimien seurauksena luottamusmiesjärjestelmä romutetaan ja yleissitovuus eri aloilla häviää.
– Työehtosopimus on turvannut minimiehdot, jonka lisäksi paremmin on aina voinut sopia. Tulevaisuudessa järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan sopia paikallisesti huonommin, eli voidaan sopia esimerkiksi huonommasta tuntipalkasta tai palkattomasta vuosilomasta.
Rantanen huomauttaa, että kyse ei ole vain palkansaajista, vaan välillisesti myös elinkeinoelämästä.
– Kun otetaan työntekijöiltä ostovoimaa pois, siitä kärsivät kaikki. Valtiolle ei saada verotuloja, yrityksiä kaatuu, kun kuluttaminen vähenee. Suomi köyhtyy, kuten monet Itä-Euroopan maat.
Rantasen mukaan Teollisuusliiton Uudenkaupungin toimistolla on keskusteltu myös muista heikennyksistä, joita hallitus suunnittelee. Työttömyysturvan heikennykset huolestuttavat työntekijäpuolta.
– Esimerkiksi työttömyysetuuden lapsikorotus poistuu 1.4., mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kolmen lapsen perhe menettää 278 euron lapsikorotuksen.
Erityisen huolissaan Rantanen on ikääntyvien työttömyysturvan suojamekanismien poistamisesta.
– Heillä on kuitenkin selkeästi heikommat mahdollisuudet työllistyä kuin nuorilla, terveillä ja koulutetuilla, silti rakenteeseen ei tehdä muutoksia, jotta 55+-vuotiaat työllistyisivät paremmin, hän kritisoi.
