Ensimmäinen perhoshavainto saattaa monella kuitenkin olla mittariperhosiin kuuluva koivutyttöperhonen. Tämä koko maassa tavattava ruskeankirjava perhonen talvehtii valmiiksi kehittyneenä perhosena kotelossaan. Aikaisimmat koivuntyttöperhoset kuoriutuvat liikkeelle maaliskuun puolella.
Koivutyttöperhosen takasiivet ovat oranssin ja mustan kirjavat, etusiivet taas ruskeanmustat ja niiden etureunassa on kaksi vaaleaa laikkua.
Levätessään perhonen pitää siipiään mittarimaiseen tapaan takaviistoon laskostettuna. Silloin kirjavat takasiivet jäävät piiloon ja perhonen maastoutuu taitavasti ympäristöönsä.
Aurinkoisina päivinä perhosen voi tavata paistattelemassa päivää siivet avoinna, jolloin myös värikkäät takasiivet näkyvät.
Oranssit takasiivet vievät ajatukset samanväriseen nokkosperhoseen. Etenkin korkealla lentelevää tai nopeasti liikkeelle lähtevää perhosta saattaa olla hankala tunnistaa. Suuri osa mittariperhosista on yöeläjiä, mutta koivuntyttöperhoset ovat aktiivisimmin liikkeellä aurinkoisina aamupäivän tunteina. Silloin niitä voi löytää ruokailemassa varsinkin pajujen kukissa. Ne lentävät nopeasti ja poukkoillen, usein muutaman metrin korkeudella.
Koivutyttöperhosta tavataan koko Suomessa sellaisilla alueilla, joilla kasvaa koivuja. Aikuisten perhosten lentoaika kestää kevään loppuun ja niiden elämä päättyy jo toukokuussa. Naaraat munivat koivuihin, joissa kuoriutuvat toukat syövät puun lehtiä. Koivun lisäksi koivutyttöperhosnaaraat saattavat munia myös pihlajapuihin. Toukat viettävät kesä-heinäkuun isäntäpuissa lehtiä syöden.
Loppukesästä toukat laskeutuvat isäntäpuistaan maahan ja hakeutuvat koteloitumaan lahojen kantojen tai karikkeen suojaan. Koteloituneet toukat ehtivät ennen talven tuloa kehittyä aikuisiksi perhosiksi, jääden talvehtimaan kotelon suojissa seuraavaan kevääseen asti.
Koivutyttöperhosen lisäksi moni muukin mittari ja päiväperhoslaji talvehtii kotelona. Päiväperhosista kotelotalvehtijoita on noin viidesosa kaikista lajeista. Suurin osa perhoslajeista talvehtii toukkamuodossa suojaisessa paikassa. Munana talvehtii kymmenisen prosenttia päiväperhosista, kun taas aikuisina talvehtivia lajeja on vain muutama.
Kevään ensimmäisen perhosen näkemiseen liittyy vanha uskomus, jonka mukaan vaalea perhonen tietää rauhallista kesää, keltainen hauskaa ja hyvää. Tummat värit ennustavat synkempiä sävyjä. Kenties kirjavan koivutyttöperhosen myötä tulevasta kesästä löytyy eri sävyjä – aivan kuten perhosesta itsestäänkin!
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala