Kevään edetessä vesistöistä pirstoutuvat ja liikkeelle lähtevät jääpeitteet voivat muodostaa jokiin jääpatoja, jotka nostavat veden korkeutta entisestään. Kevättulvissa vesi voikin olla korkeimmillaan useamman metrin tavanomaista tasoa korkeammalla ja veden pinta voi nousta hyvin äkillisesti padon tukkiessa uoman.
Talven lumien ja jäiden lisäksi kevättulvien muodostumiseen vaikuttavat sateet. Varsinkin runsaat vesisateet nopeuttavat hankien sulamista ja tuovat lisää vettä maastoon. Koska maan pintakerros on vielä jäässä, eivät sade- ja sulavedet pääse imeytymään suoraan maahan, vaan virtaavat vesistöihin ja kerääntyvät painanteisiin.
Luonnossa vesistöjen laitamille ja alaville alueille muodostuu keväisin tulvaniittyjä ja muita veden varassa olevia alueita. Osa alueista on tulvan vallassa joitain päiviä pahimpien tulvahuippujen aikana, toiset taas toimivat kosteikkoina pitkälle kesään tai jopa vuoden ympäri.
Tulvavesi toimii luontoa muokkaavana voimana. Sen virtaukset irrottavat ja kuljettavat mukanaan vesiuomien ja maaperän pintakerroksista irronnutta ravinnepitoista lietettä. Mukana kulkeutuu myös kasvien siemeniä ja vesistöistä virran imuun tempautuneita pieneliöitä: mikrobeja, planktonia, selkärangattomia sekä pieniä kalanpoikasia. Kevättulvat toimivat näin joillekin lajeille myös mahdollisina leviämisreitteinä uusille alueille.
Lisääntynyt kosteus ja ravinteet saavat tulvaniittyjen kasvillisuuden kukoistamaan. Liete ja pieneliöt tarjoavat ravintoa monille eläimille. Tulvaniityt ovatkin keväisin saapuvien muuttolintujen suosimia levähdyspaikkoja. Moni laji löytää kevään edetessä sieltä oivallisen lisääntymisympäristön. Sammakot kutevat alkukesän veden vallassa pysyville alueille. Jos tulva-alue on yhteydessä vesistöön, voivat myös kalat kutea mielellään kasvillisuuden suojaamissa matalikoissa.
Pitkien jokien varsilla ja suurilla valuma-alueilla kevättulvia on useamman kerran kevään aikana, kun talven aikana satanut lumi sulaa alueittain eriaikaisesti. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa kevättulviin useammalla tavalla. Aikaistuvat keväät saattavat aikaistaa tulvahuippuja, vähälumisemmat talvet taas saavat aikaiseksi niukemmat kevättulvat. Runsasluminen talvi voi yhdistyä yhä useammin totuttua aikaisempaan kevään alkuun, jolloin tulvista voi muodostua rajumpia.
Muutokset voivat siirtää kevättulvien esiintymistä tai vähentää niitä. Nähtäväksi jää, kuinka luonto reagoi. Varhaistuvat keväät saattavat tuoda myös muuttolinnut aiemmin maahamme, mutta esimerkiksi kasvien ja monien muiden eläinlajien sopeutuminen muuttuneisiin kevättulviin on vaikeammin ennustettavissa.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala