Suomen Lähijunat Oy arvioi, että maakuntien lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää vuonna 2026–2028, mikäli hallitus varaisi kehysriiheen rahoitusta infran rakentamiseen.
Yhtiön mukaan nykyisten raiteiden varteen tulisi rakentaa valtakunnallisesti noin 60 uutta lähijunapysäkkiä vuoteen 2030 mennessä kattavan lähijunaliikenteen tukemiseksi. Hallituksen tulisi varata kehysriihessä 25 miljoonaa euroa uusien pysäkkien rakentamiseen, jolla saataisiin jopa 2 miljoonaa suomalaista lähijunaliikenteen piiriin.
Suomessa raideliikenteen osuus kaikesta liikkumisesta on pysynyt samalla tasolla 1990-luvun alusta asti. Vain 6 prosenttia kaikesta liikkumisesta hoidetaan junalla. Ruotsissa vastaava luku on kaksi kertaa suurempi. Eron selittää suurelta osin Suomessa maakuntien lähijunaliikenteen puuttuminen. Ruotsissa pientenkin maakuntakeskusten ympärillä kulkee tiheästi kattava lähijunaliikenne.
– Suomen olisi viimein aika seurata Ruotsin esimerkkiä ja laitettava lähijunat kulkemaan maakunnissa. Nykyisten ratojen varteen tulee rakentaa enää lähijunille pysäkit. Monin paikoin tämä tarkoittaa ainoastaan vanhan liikennepaikan päivittämistä nykyaikaiselle tasolle, Suomen Lähijunat Oy:n toimitusjohtaja Antero Alku sanoo.
Suomen maakuntakeskuksien ympäristössä on tarvetta noin 60 uudelle pysäkille.
– Kaikkia uusia pysäkkejä ei tarvitse rakentaa heti kerralla. Mitä kattavampi pysäkkiverkosto sitä useampia suomalaisia lähijunaliikenne palvelee. Siksi valtion tulisi varata kehysriihessä 25 miljoonaa euroa kaikkien 60 pysäkin rakentamiseen vuoteen 2030 saakka, jatkaa Alku.
Lähijunapysäkkien kustannukset vain murto-osa koko rataverkon kehittämisen kustannuksista
Yhden lähijunapysäkin kustannus vaihtelee 0,3 – 1 milj. euron välillä. Koska lähijunapysäkkien kustannukset jaetaan 50%–50% kuntien ja valtion kesken, saisi valtio pienellä rahalla isot investoinnit liikkeelle valtakunnallisesti, mikä olisi nykyisessä heikossa taloustilanteessa tärkeää.
– Valtion ei kannata olla pullonkaula maakuntien elinvoiman kehittämisessä, vaan osallistua lähijunaliikenteen starttipaketilla maakuntien pysäkkiverkoston kehittämiseen. Itse lähijunaliikenne rahoitetaan matkalipuilla ja kuntien subventiolla, kuten muukin alueellinen bussi- ja ratikkaliikenne. Näin valtion kustannukset rajautuvat vain pysäkkien rakentamiskustannuksiin, Suomen Lähijunat Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio toteaa.
– Lähijunaliikenteeseen valtakunnallisesti panostamalla Orpon hallituksella on mahdollista saada Ruotsin etumatkaa kiinni raideliikenteen matkustajamäärissä vain murto-osalla koko rataverkon kehittämisen kustannuksista, Mustakallio korostaa.
