Uudessakaupungissa oli juhlavuonna 2017 hyvä pöhinä. Valmet Automotive rekrytoi tuhansia työntekijöitä lisää ja kaupungin asukasluku kasvoi yli 300:lla. Valtuusto hyväksyi strategian, jonka tavoitteena oli saada Uuteenkaupunkiin 20 300 asukasta. Tämä tavoite on jäänyt uusikaupunkilaisten mieleen.
Kun Uudenkaupungin Sanomat kysyi verkkokyselyssään, mikä olisi hyvä asukasmäärä Uudellekaupungille, yli puolet vastaajista piti yli 20 000:n asukaslukua tavoiteltavana.
Nykyistä asukasmäärää piti hyvänä 26 prosenttia vastaajista.
63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Uudenkaupungin asukasluku pitäisi saada kasvu-uralle. Vastaajat toivoivat erityisesti lapsiperheitä lisää kaupunkiin (48 prosenttia vastaajista) sekä nuoria asukkaita (34 prosenttia).
Asukasluvun lasku huolestuttaa vastaajia.
– Kivijalkaliikkeet lopettavat. Kaupungin keskusta näivettyy. Kaupungin talouskurimus vaikeutuu, ennakoi yksi vastaajista, mikäli asukasluku ei palaa kasvu-uralle.
– Verotulot huolettavat, jos väki vielä vähenee.
– Kaupungin houkuttelevuus romahtaa.
– Alinenkatu tyhjenee edelleen ja asuntojen hinnat laskevat. Kaupungista tulee eläkeläisten tuppukylä. Ruokakaupat säilyvät, erikoisliikkeet eivät, yksi vastaajista arvioi.
– Ensimmäisinä heikkenevät julkiset palvelut, kuten terveyskeskus, koulut ja päiväkodit. Nuo ovat myös erittäin naisvaltaisia toimialoja. Tällöin täällä ei ole enää töitä kuin pariskunnan toiselle osapuolelle, eikä kukaan muuta Ukiin, jos toisella on työpaikka Raumalla tai Turussa. Moni tuntemani nuoripari on jättänyt muuttamatta tänne, koska ei ole ollut vaimolle sopivaa työtä tarjolla, eräs vastaajista kertoi.¨
Yhden kommentin mukaan ”kaupunki laitilaistuu”, mutta oli mukana sellainenkin kommentti, että Uusikaupunki pärjää aina.
19 prosenttia koki, että nykyinen asukasmäärä riittää. Seitsemän prosenttia piti hyvänä sitäkin tilannetta, että Uudessakaupungissa olisi 10 000 asukasta.
Uudenkaupungin Sanomien kysely oli verkossa 26.3.–4.4. Kyselyyn tuli 136 vastausta.
Osa harkitsee Turkua
Kyselyyn vastanneista 33 kertoi harkitsevansa muuttoa muualle.
19 arveli muuttavansa jossain vaiheessa Turkuun tai lähelle Turkua.
Muuttohaaveita oli myös Laitilan, Rauman, Naantalin, Lapin, pk-seudun, Etelä-Pohjanmaan, Tampereen, Itä-Suomen ja Kustavin suuntaan. Yksi vastaajista haluaisi muuttaa ulkomaille.
Näin muuttoaikeita perusteltiin:
Työskentelen 95 prosenttia etänä, mutta konttori on Ruotsissa. Turun lentokenttä ja satama olisivat lähempänä.
Olen harkinnut muuttoa, jos työni loppuvat. Puolisoni on paikallinen, mutta hänkin muuttaa pois, jos työllisyys vähenee.
Edulliseen kunnallisveroprosentin kuntaan.
Kauemmas, missä on työtä.
Opiskelujen takia.
Töiden ja lasten harrastusten perässä.
Ilman autoa on täällä hankala elää.
Tiedän omien lasteni jäävän muualle asumaan, ja koska täällä ei ole enää ns. ystäväpiiriä, ja alan töitäkin olisi tarjolla.
38 vastaajaa vakuutti jäävänsä Ukiin ja perusteli päätöstään:
Elettyäni elämäni ensimmäiset 30 vuotta kolmessa yli 50 000 asukkaan kaupungissa totean, että Uusikaupunki on niistä keskimääräisesti paras. Mikäli töitä riittää koko perheelle, on muuttaminen epätodennäköistä.
Olen tullut Uuteenkaupunkiin jäädäkseni. Uskon tähän kaupunkiin, sen ihmisiin ja työpaikkoihin. Nyt on vaikeampaa, mutta ei ikuisesti.
Olen täällä syntynyt ja tänne kuolen.
Jos täällä asiat kääntyy positiivisempaan suuntaan, niin pysyn täällä.
Muutin tänne Vantaalta, enkä ole katunut.
Täältä en lähde mihinkään!
Kyselyn helmi-ideat
– Matkustajaliikennettä Ugista Saksaan.
– Kaupunki voisi tiettynä päivänä ja kellonaikana järjestää ”pimeän hetken”, jolloin kaikki kaupungin katuvalaistus ja muu häly ajettaisiin minimiin, ja kaupunkilaisia kehotettaisiin ”vauvantekotalkoisiin”.
– Autolautta Ruotsiin.
– Valitaan joka vuosi 19.4. eli kaupungin syntymäpäivänä ” väärä kaupunginjohtaja”, joka voi yhden päivän ajan hallita kaupunkia. Idea juontaa Mika Waltarin kirjasta ”Sinuhe egyptiläinen ”.
– Jotain uudentyyppistä karnevaalimeininkiä.
– Yksi mikä tahansa maksuton harrastus lasta kohden.
– Kaupunkiin työn perässä muuttajalle veloituksetta esim. viideksi vuodeksi venepaikka, erilaiset kalastusluvat tai kuntosalikortti.
– Houkutellaan tänne nuoria naisia autotehtaan miehille ”tutustumistreffeille”. Ehkä syntyisi uusia suhteita ja saisimme asukkaita.
– Junayhteys Turkuun / Raumalle.
– Vanhojen talojen tapahtuma suuremmaksi.
– Keskustan elävöittämistä pitää jatkaa, kaupallinen keskus ei saa siirtyä Itäpoijuun (mm. Alko takaisin keskustaan). Kävelykatua pitää jatkaa siten, että tori ja Rauhanpuisto ovat yhtenäinen osa sitä, yhteys rantaan. Vuokra-asuntotuotantoa pitää jollain keinoin lisätä. Julkinen liikenne toimivaksi. Henkilöliikennejuna Turkuun.
– Junalauttayhteys Ruotsiin ja henkilöliikenne Turkuun.
– Työpaikkoja molemmille. Lapsille ja nuorisolle kokoontumispaikkoja. Talvellakin pitäisi olla toimintaa, jotain tapahtumia. Aika kuollut kylä talvella.
– Varsinkin korkeakoulutetuille naisille työpaikkoja, ja työpaikkoja yleensäkin monille eri aloille. Ei pelkästään autotehtaalle.
– 1. Työpaikat ovat tärkein tekijä. 2. Ok-rakentaminen naapurikuntia selkeästi helpommaksi ja halvemmaksi. 3. Edullista rantarakentamista reilusti lisää. Kerrostaloja, rivitaloja ja ok-taloja merenrantaan. Esimerkiksi Madonmaan saareen silta ja se tulisi rakentaa täyteen. Jos täältä saisi merinäköala-asunnon halvemmalla kuin jostain Nousiaisten savipelloilta, niin kyllä saisi ihmiset miettimään, minne muuttaa. 4. Yhteistyö Turun AMK:n kanssa takaisin, tuo kaupunkiin opiskelijoita Turusta, koska asumiskustannukset pienemmät, samalla työvoimaa ja verotuloja. Nuorempaan sukupolveen olisi syytä nyt panostaa toden teolla.
– Ilman opiskelumahdollisuutta nuoret eivät jää paikkakunnalle. Kaupungin kauppatarjontaa pitäisi markkinoida. ”Älä mene Raision Myllyyn, kun Ugista voi saada myös kaikenlaista kivaa”. Miten Hanko on saanut asukkaita, vaikka on myös kesäkaupunki? Parempi julkinen liikenne voi myös olla hyvä juttu.
– Pitäisi pitää lapsiperheille kysely, miten kaupunki ottaa huomioon lapsiperheet ja miten voisi tehdä paremmin.
– Elinkeinoelämää kehittämällä, yrittämiseen kannusteita, koulutusaloja lisäämällä, ammattiopintoja kehittämällä, tuomalla vahvasti esiin merellistä imagoa, luonnon läheisyyttä ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Uusia asukkaita ja uusia tuulia ei pidä pelätä.
– Lisää markkinointia isojen kaupunkien lähiöihin, sinne missä asutaan ahtaasti, kalliisti ja tylsästi. Iloisia tapahtumia, ja niille valtakunnallista näkyvyyttä.
– Lisäämällä omakotitalotontteja meren rannasta. Houkutella suurista kaupungeista vanhoja ex-uusikaupunkilaisia muuttamaan
takaisin tai edes tiedustella, miksi eivät voisi asua kotiseudullaan uudelleen. Samalla hinnalla täältä enemmän tilaa. Käyttää hyväksi markkinoinnissa enemmän merta, valmistuvaa Wintteriä sekä hyviä palveluita.
– Maksuton varhaiskasvatus. Kivuttomampi rakennuslupapolitiikka. Järkeä kaavoitukseen. Lukiolle ja ehkä myös yläasteelle jokin erikoisstatus. Vähemmän virkamiehiä ja rahat kehittämiseen.
– Kun luontainen väestönkasvu ( kuolleita 200, syntyneitä 100 /v.) on negatiivinen ja samoin muuttoliike, niin ainoastaan työpaikat voivat tuoda lisää väkeä. Eläkeläisiä voitaisiin houkutella palveluilla, jotka kaikki ovat lähellä ja sujuvia.
– Tekemällä kaupungista erottuvan lapsiperheystävällisenä, helppona ja turvallisena paikkana asua. Jokaisen tulisi ottaa avoimemmin uudet asukkaat vastaan, ja tehdä oma osuutensa hyvin auttaakseen heitä rakastumaan Uuteenkaupunkiin. Meillä ei ole varaa minkäänlaiselle ennakkoluuloisuudelle tai syrjinnälle.
Lähde: Uudenkaupungin Sanomien Pieni idylli vai isompi Uki -kysely