Sosiaalinen media on tuonut ikivanhaan hupiin räjähtävää polttoainetta, radioaktiivista energiaa, myrkkynuolia suoraan sydämeen. Kiusaajat eivät ole vain lapsia, vaan myös aikuiset näyttävät mallia. Poliitikot, kansanedustajat, julkkiksista puhumattakaan keksivät pilkkanimiä ja herjanheittoa – ja yleisö taputtaa. Siis me itse kannustamme toisiamme mollaamiseen.
Kiusaaminen oli joskus vain sanoja ja nahistelua, nyt siirrytään sanoista tekoihin. Kiusaaminen on väkivaltaa ja siihen pitäisi suhtautua sellaisena myös kouluissa. Pienten lastenkin on se opittava.
Kyky empatiaan näyttää kadonneen. Viime aikojen nuorten tekemät väkivalarikokset osoittavat, etteivät tekijät osaa asettua uhrin asemaan. Hänen nöyryyttämisensä ja tuskansa kuvataan ja jaetaan netissä.
Jos me aikuiset emme pysty siirtämään jälkipolville empatiaa, ihmisarvon hienointa ominaisuutta, niin yhteiskunta muuttuu julmaksi ja kaikilla on paha olla. Se näkyy jo nyt. Asiantuntijat eivät halua enää esiintyä julkisuudessa, koska eivät halua moskaa päälleen somessa. Toimittajat pelkäävät kirjoittaa aiheista, joista joutuu maalitauluksi. Vain kovanahkaisimmat ja kovasuisimmat uskaltavat lähteä mukaan politiikkaan, huono enne tulevaisuuden uskon palauttamiseen.
Kouluissa on vaikea pitää yllä työrauhaa, koska some hallitsee sielläkin. Kiusaajilta ei pääse pakoon mihinkään. Kännyköiden valta kouluissa pitäisi ensi töiksi lopettaa.
Kotona lapset seuraavat miten vanhemmat rääpivät esiintyjien ulkonäköä, nimittelevät maahanmuuttajia, tietävät itse muka kaiken paremmin kuin asiantuntijat. Lapsi kuuntelee, oppii ja seuraa peilinä perässä.
Liian moni lapsi ja nuori elää kodissa, jossa aikuiset eivät oikein tiedä mitä vanhemmuus tarkoittaa. Aikuisen tehtävä on asettaa rajat ja opettaa lentämään. Koulu ei siihen yksin pysty, vaikka sen merkitys on suuri. Perhe voi asua yhteisen katon alla, mutta seurustelee vain omien kännyköidensä kanssa ja mikro toimii lämpimänä kotilietenä.
Ilta illan jälkeen televisiossa pohditaan syitä nuorten pahoinvoinnille. Työryhmiä perustetaan, kaikkien mielestä jotakin on tehtävä ja äkkiä. Mutta mikään ei muutu ennen kuin me itse muutumme ja luomme uudelleen käytökselle rajat. Kaikkien pitäisi oppia elämään vastuullisesti myös sosiaalisessa mediassa. Ennen kuin lähetät viestin digitaivaalle tai tämän lehden tekstaripalstalle, lue viestisi ensin.
Mistä kiusaamisen kierre alkoi? Sormeni osoittaa USA:n entistä presidenttiä Donald Trumpia. Hän opetti omalla esimerkillään kiusaamisen tuottavan menestystä, vaikutusvaltaa ja rahaa. Historia tulee muistamaan hänet pahan levittäjänä.
Pirkko Arstila
freelancer