Myllymäen vesitorni on ollut pois käytöstä jo vuodesta 1993 alkaen. Nyt Uudenkaupungin veden johtokunta hakee sille purkulupaa.

Vuonna 1953 valmistunut vesitorni Myllymäellä on niin merkittävä maamerkki, että tornin purkuaie herättää tunteita. Uudenkaupungin Sanomien kyselyyn vastanneista 61 prosenttia toivoo, että vesitorni voitaisiin sittenkin vielä korjata ja säilyttää, vaikka vastaajien mielestä hienointa puistossa ovat myllyt ja istutukset.

– Myllymäki on kokonaisuudessaan hieno paikka. Hyvin pidetty ja hoidettu kasvit. Myllymäki on paras puisto, yksi vastaajista kehuu.

”Samanlaista paikkaa ei ole missään muualla.”

Useat vastaajat kertovat, että Myllymäki on heidän lempipaikkojaan Uudessakaupungissa. Myllymäen monimuotoinen kasvillisuus ja myllyt saavat paljon kiitosta, mutta vesitornikin kuuluu vastaajien mielestä maisemaan.

39 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa vesitornin purkua. Varsinaiseen kyselyyn tuli kaikkiaan 204 vastausta.

Näin tornia puolustetaan

Yksi vastaajista kertoo kokevansa surua, jos se puretaan. Samaa mieltä on muutama muukin:
– Vanhaa vesitornia ei saa missään tapauksessa purkaa. Kaupungin kaunein nähtävyys.
– Vanha vesitorni on esiintynyt lähes kaikissa Uusikaupunki-postikorteissa ja se on kuulunut näkyvyyteen koko sodan jälkeisen ajan. Pienemmässä mittakaavassa sama kuin Eiffel-torni poistettaisiin Pariisista.
– Herättää surullisia ajatuksia, koska kaupungin silhuettiin kuuluu vanha vesitorni. Mistään muualta ei ole sellaisia näkymiä kaupungin yli kuin vanhasta vesitornista.
– Kyllä tuo pitäisi säilyttää. Kahvila ja näköalatasanne ylös ja muutenkin kuntoon, kun on Uudenkaupungin maamerkki
– Kuuluu kaupunkikuvaan.
– Maamerkki, joka ollut koko elämäni paikoillaan.
– Miksi ei vesitornista ole pidetty huolta? Onko muka ollut niin kova kiire ajaa kaikkea muuta turhaa läpi, kuten uutta sivistys- ja hyvinvointilaitosprojektia ja turhanpäiväistä kävelykatua?
– Mielestäni vesitornia ei kannata purkaa, koska se on Uudenkaupungin maamerkki.
– Kaupunkikuva ei ole entisellään, jos sen silhuetista puuttuu vesitorni.
– Asun nyt muualla, mutta olen asunut Myllymäen lähistöllä hetken aikaa ja paikka on minulle tärkeä. Ratkaisu herättää voimakkaita tunteita purkamista vastaan.
– Hävytön ratkaisu. Tuo on yksi Ugin tunnetuimmista maamerkeistä.
– No ei missään nimessä pureta. Tässä kaupungissa on rahaa pistetty paljon turhuuksiin. Eiköhän vanhan vesitornin entisöinti tai myynti olisi varteenotettavaa.
– Meillä Ugissa kaikki (Viikainen, Pohitulli, uimahalli, terveyskeskus) halutaan purkaa, eikä edes harkita muuta vaihtoehtoa.
– Jos purkutuomio astuu käytäntöön, murenee samalla lopullisesti yksi keskeinen ja näkyvä osa kaupungin historiallista kerrostumaa. Historiallinen kerrostuma luo kaupungin identiteetin.
– Olen sanonut, että muutan kaupungista pois, jos se puretaan. Vesitorni on niin rakas ja kaunis.

Osa ymmärtää, miksi purkulupaa haetaan, mutta silti se harmittaa:
– On realistista harkita rakennuksen purkamista kun asiaa tarkastelee vain taloudellisista lähtökohdista. Kuitenkin tulevana arkkitehtina hieman riipaisee, kuinka tornin kulttuurihistoriallinen arvo käytännössä sivuutetaan kokonaan.
– Jos katsomme Uudestakaupungista otettuja ilmakuvia ja valokuvia, joita on käytetty esimerkiksi kaupungin mainostamisen, voimme huomata kuinka usein vesitorni esiintyy kuvissa yhtenä kiintopisteenä. Miksi näin? Koska sen koetaan edustavan kaupungin ilmettä olennaisella tavalla.
– Kyseessä on kaunis maamerkki, joka on mielestäni osa Myllymäkeä siinä kuin myllytkin.
– Hieno torni! Tykkään paljon. En halua, että se kaadetaan!
– Haikeaa, mutta ymmärrän, ettei siihen kannata laittaa rahaa, jolle on tarvetta muualla.
– Vesitorni on osa Uudenkaupungin historiaa. Sen pitäisi vaan olla hyvässä kunnossa. Ei ole hyvä juttu purku mutta ei se ole edukseen nykyisessä kunnossa ja antennit pitäisi poistaa katolta.

Myös purku saa kannatusta

Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia on sitä mieltä, että tornin voi purkaa.
– Ei sitä kannata kunnostaa, kun taloudellinen tilanne on huono. On parempiakin kohteita, mihin rahat voisi käyttää.
– Hieman haikeaa, mutta ymmärrän, että se on huonokuntoinen. Lisäksi en pidä ajatuksesta, että vesimaksuja käytetään käytöstä poistettuun rakennukseen, jota ei edes tarvita enää. Sama tosin, vesitornin säilyttäminen verorahoilla, ei ole oikein jos edes nuokkaria saada pidettyä auki arki-iltoina.
– Tuskin edes huomaisin koko tapahtumaa, ellei siitä paruttaisi niin kovasti Puskaradiossa. Eihän pömpeli ole edes kaunis, jolloin ymmärtäisin vastarinnan.
– Täytyy se purkaa, jos on huonossa kunnossa. Toisaalta se on niin nostalginen, että kyllä sitä jotenkin jää kaipaamaan. Jonkin muistomerkin voisi siihen pystyttää.
– Hyvä, että rumilus hävitetään.
– Kaikella aikansa. Siihenhän mahtuisi vaikka jostain pelastettu tuulimylly.
– Jos vesitornilla ei ole tulevaisuutta kuin kalliina maamerkkinä säilyminen, niin matalaksi vaan. Ei kaupungissa voisi koskea mihinkään, jos kaikki muistoja herättävät rakennukset pitäisi säilyttää.
– Helpotus. Torni on pelottava ja turvattomuutta aiheuttava. Lisäksi se on mielestäni ympäristöönsä sopimaton rumilus.
– Vanha ränsistynyt rakennelma.
– Tämä on Uudenkaupungin vanhin vesitorni ja on ymmärrettävää, että se on tullut tiensä päähään.
– Vähän sääli, mutta tässä taloustilanteessa en kannata kaupungin tai vesilaitoksen laittavan rahaa korjaukseen.

Vesitorni-kysely oli Uudenkaupungin Sanomien verkkosivuilla 23.4.–29.4. Varsinaiseen kyselyyn tuli 204 vastausta. Lisäksi vastauksia tuli myös kyselyn kommentointikenttään sekä Facebook-tilille.

Tornille uusiokäyttöä

– Jos torni korjattaisiin, niin se pitäisi korjata näköalapaikaksi.
– Vesitornissa voisi toimia infopiste ja kioski/matkamuistomyymälä.
– Kahvila vesitornin juureen ja mahdollisuus päästä katsomaan ylös maisemia.
– Turisteille hyvä näköalapaikka, miksei myös koululuokille.
– Maisemakahvila olisi mahtava.
– Kahvila- ja kesäterassitoimintaan. Tornin juurelle saisi esiintymislavan kulttuuritapahtumia varten.
– Siitä tulisi mahtava ravintolan ja hotellin paikka. Torniin hissikuilu ja kattoravintola. Huoneet pyöreään säiliöön.
– Kaikki ilotulitukset/valoshowt näkyisivät hienosti ympäri kaupunkia. Kuntoportaat.
– Vuokrataan vesitorni erikoiskokemuksena. Tehdään sinne muutama huoneisto ja kattoterassi.
– Ylhäällä voisi olla esimerkiksi kesäkahvila.
– Matkailukohteeksi. Kioski pitäisi palauttaa vanhalle paikalleen. Myllymäellä voitaisiin pitää esimerkiksi yhteislauluiltoja Allsång på Skansen -tyyliin.
– Kiipeilyharrastukseen.
– Kulttuuriympäristöä, jonka ylläpitämiseen ja säilyttämiseen sekä ennallistamiseen saa EU:lta kyllä rahaa. Käyttö olisi lähinnä näköalatornina ja kesällä sinne vaikka näköalakahvila.
– Matkailukäyttöön, esitysten, tapahtumien ”näyttämöksi”, valotaidetta. Pop up-kahvila, jätskibaari ja viininmaistelua (vertaa Hermannin Viinitorni Ilomantsissa).
– Taidetorniksi, hienoja graffiteja, valotaidetta. Ehkä jokin maisemahissikin olisi kiva, jos vain raha jostain saisi.

Vastauksia kysymykseen: Jos vesitorni voitaisiin jollain rahoituksella korjata, mihin käyttöön se mielestäsi sopisi

Vesitornin tilalle kioski, huvimaja tai lintutorni

Kyselyssä pyydettiin vastaajia pohtimaan, mitä vesitornin tilalle voisi tulla. Näin vastattiin:
– Hyvä ja monipuolinen leikkipaikka
– Mieluummin ei mitään
– Kioski olisi kiva
– Vähintään yhtä korkea näköalatorni
– Grillauskatos ja terassi
– Yksi vanha tuulimylly lisää
– Ehkä kafeteria terasseineen olisi se juttu, joka sopisi merelliseen Uuteenkaupunkiin. Sellainen pitsimäinen rakennus
– Kaunis huvimaja, jossa voisi istuskella
– Petanque- tai koripallokenttä
– Esiintymislava, kesäkahvila
– Suihkulähde
– Omena- ja päärynäpuita
– Lapsille turvallinen kiipeilytorni vanhaa vesitornia mukaellen.
– Jokin Myllymäkeen ja myllyaiheeseen sopiva rakennus, kahvila tai vaikka pieni museo tai seinäelementti, jossa olisi paikan historiaa
– Piknikalue
– Lintujen uima-allas
– Mylly, kahvila, huvimaja tai esiintymislava
– Taidetalo
– Muistolaatta ja kiva kahvio
– Grillikota
– Kesäteatteri tai esiintymislava. Myllymäki olisi hieno paikka pienille kesätapahtumille
– Lintutorni
– Jonkinlainen taidepylväs eli uusi maamerkki. Paikalliset taiteilijat toteuttamaan

Tornin juurella treffien ensisuudelma

Vesitorniin liittyy paljon muistoja. Sen alla on suudeltu, kisailtu ja ostettu karkkeja.

Näin lukijamme muistelevat vesitornia:

”Lapsena mummin kanssa kun käytiin Myllymäellä leikkipuistossa, kierrettiin aina myllyt, aurinkokellot ja vesitorni. Vesitornin kipsalta ostettiin yleensä trippimehut. Hiekka poluilla rapisi Myllymäellä ihan omalla tavallaan.”

”Jäätelökioski tornin alla oli ihana.”

”Lapsuudessa teimme keväisin retkiä Myllymäkeen ja kävimme vesitornissa. Maksoikohan se markan. Muistaakseni siinä toimi myös kioski. Kauniita muistoja lapsuudesta. Rakas kotikaupunki.”

”Olen asunut Uudessakaupungissa seitsemän vuotta ja sinä aikana se ei ole ollut yleisön käytössä. Pidän majoituspalvelua ja useampi vieras on kysellyt, jos sinne vielä pääsisi ihailemaan maisemia.”

”Kävimme joskus ala-asteella tornin huipulla katselemassa maisemia. Maisemat olivat hienot. Onhan kyseessä ikoninen maamerkki Uudessakaupungissa.”

”90-luvulla lapsena kävin siellä, ja nautin viileästä vedestä sadettimien alla puistossa.”

”Koulusta lähtiessä perjantaisin käytiin vesitornin kioskista ostamassa karkkia ja kiivettiin ylös syömään niitä.”

”Jos muistan oikein, lapsena kävin kerran retkellä perheeni kanssa tornin huipulla 80-luvun ekalla puoliskolla. Eväänä oli ruisreikäleipää ja tetran muotoisia Trip-mehuja, makuna ananas. Muistan edelleen ne eväät, mutta en näkymiä.”

”Loputtomat portaat ylöspäin mennessä. Huikeat näkymät, tuulen puuskat kasvoihin. Nopeuskilpailu alas mennessä.”

”Kansakoulun alaluokat Vehmaalta teki luokkaretken Uuteenkaupunkiin 60-luvulla. Kiipesimme vesitorniin. Junalla saavuimme aamulla kaupunkiin ja vesibussi Kuha toi meidät takaisin Vehmaan Rautilaan illalla.”

”Olihan se pienenä hirmu jännittävää, kun äidin kanssa kiivettiin ne monet rappuset ylös katselemaan maisemia. Sen lisäksi kioskista sai isoja suklaalla päällystettyjä vaahtokarkkidelfiinejä!”

”Elettiin 80-lukua ja opiskelutehtäväksi tuli valokuvata jotakin itselleni tärkeää kohdetta. Hain matkailutoimistosta vesitornin avaimen päästäkseni kuvaamaan Uuttakaupunkia lintuperspektiivistä. Jännitys tuntui koko kropassa, kun kiipesin vesitornin rappusia ylös ja tuuli ujelsi porraskäytävässä. Ylhäältä avautui upea maisema yli puutalojen, molempien kirkkojen – aina merelle asti.”

”Tornin juurella suutelimme aviomieheni kanssa ensisuudelman, kun olimme sopineet treffit Myllymäelle. Olisi surullinen mieli, jos torni purettaisiin. Tosin ymmärrän, että purkukuntoisena on jopa vaarallinen.”

”Olen vuoden vanhempi kuin torni, se on siis kuulunut elämääni aina. Vaikeaa on kuvitella Myllymäkeä ilman sitä. Tunteellahan päättäjät eivät tietenkään voi käsitellä tätä purkua, vaan vaarallisena pitää tietenkin purkaa. Nyt pitäisi saada ”rahamiehet kehiin” pelastamaan torni.”

”Lapsena luulin sitä linnan torniksi ja petyin, kun huoltajani kertoi sen olevan vain vesitorni.”

”Olin pikkutyttö kun sitä rakennettiin ja asuimme Ruusuvuoren talossa. Joka päivä menin Myllymäelle katsomaan vesitornin edistymistä. Kun se oli valmis, kiipesin usein sinne katselemaan maisemia.”

”Olen viettänyt lapsesta aina aikuisuuteen asti aikaa Myllymäellä vesitornin juurella. Vesitornin tunnelma on omalaatuinen. Kerran olen päässyt tornin huipulle ja näkymä sieltä oli koskettava. Koko kotikaupunki siinä silmien alla.”

”Kävin sen huipulla luokkaretkellä 1996. Lokalahden koululta tultiin lokkilinjan bussilla Ukiin luokkaretkelle ja Alkion Sirpa oli opettajana. Vein nykyisen turkulaisen avopuolisoni torniin joulun aikaan pimeällä. Nykyään hänkin on ukilainen.”

”Kioskissa oli kivoja myyjiä. Heille kun lapset vei itse poimittuja kukkia nyrkillisen, niin sai luvan kiivetä näköala torniin ilman pääsymaksua. Vieläkin tämä ihana muisto laittaa hymyilyttämään.”

”Onhan se ihan maamerkkinä merkittävä. Muistan, kun lapsena tuli Lokalahden suunnasta kaupunkiin, niin aina etsi vesitornia katseella.”

”Lapsena kiivettiin katsomaan näkymiä. Omat 50-vuotisvieraat vuonna 2008 kävivät siellä kuoharia juomassa.”