Omassa puutarhassaan hän levittää villaa esimerkiksi marjapensaiden juurille kuorikatteen tapaan. Tuulisilla paikoilla Rintala kehottaa kastelemaan villamaton hetimiten, jotta se tiivistyy yhtenäiseksi.
Villakate estää rikkaruohojen kasvua ja hillitsee kosteuden haihtumisen maasta.
Rintala varottaa levittämästä villaa liian varhain keväällä. Koska villa eristää, se estää auringon lämmön pääsyn maaperään ja pitää allaan olevan mullan pitkään jäässä.
Syksyn tullen villa saa jäädä paikoilleen ja huonokuntoisen villan voi sekoittaa kasvualustaan maatumaan. Se sisältää kasveille tärkeitä ravinteita, kuten fosforia, kaliumia ja typpeä.
Hukkavillaa on ryhdytty käyttämään kaupallisissa puutarhatuotteissa ja siitä karstataan esimerkiksi katekankaita. Viime vuonna Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsi BioProffa Pihavillan vuoden puutarhatuotteeksi. Tarjolla on myös Mää-tuotemerkillä myytäviä kasvimaan peitteitä, runkosuojia ja pakkashuopaa sekä maanparantajiksi tarkoitettuja lampaanvillapellettejä.
Etenkin tomaattien ja kaalien väitetään menestyvän lampaanvillapelleteillä höystetyssä mullassa. Anne Rintalan mukaan myös peruna pitää villasta. Lampureilla on ollut tapana asettaa hukkavillaa perunamaalle, vakojen väliin.
Peltoviljelyssä hukkavillaa ei ole pystytty hyödyntämään, sillä käsittelemättömät kuidut takertuvat maanmuokkauskoneisiin.
Mielenkiintoisena ja lisätutkimuksia vaativana kysymyksenä Anne Rintala pitää sitä, kuinka tehokkaasti villa karkottaa puutarhakasveilla herkuttelevia peuroja tai muita haittaeläimiä. Rintalan kokemuksen mukaan lampaan tuoksussa on jokin, josta peurat eivät pidä.
– Meidän tilalla ei ole näkynyt peuroja, vaikka niitä on lähiseudulla, hän kertoo.
Hukkavillan tehosta peurankarkotuksessa ei ole varmaa tietoa. Jotkut Rintalan tuttavat ovat huomanneet hukkavillasta tehtyjen peurankarkottimien toimivan, toiset ovat todenneet peurojen tottuvan niihin. Karkottimen teho heikkenee sitä mukaa, kun aromikkaat tuoksut haihtuvat. Rintala päättelee peurojen jättävän rauhaan kasvit, joiden juurella tai välittömässä läheisyydessä on lampaanvillaa.
Hän neuvoo valmistamaan karkottimen sullomalla hukkavillaa vanhoihin sukkahousuihin tai lintujen talipallotelineeseen. Karkottimen kehikon voi myös askarrella peltisaksien avulla kanaverkosta.
Valmis karkotin tulee ripustaa mahdollisimman lähelle suojeltavaa kasvia. Villan karkotustehoa kannattaa kokeilla sellaisilla kasvimailla, joilla on etanoita ja kotiloita. Niiden on huomattu välttelevän liikkumista villan päällä. Toisaalta taas matojen ja mikrobien sanotaan viihtyvän villalla kuohkeutetussa maassa.
Fakta
Hukkavilla
Suomessa tuotettavasta lampaanvillasta 50–70 prosenttia päätyy hävitettäväksi jätteeksi.
Hukkavillan hyötykäyttöä on tutkittu LUT-yliopistossa Willatus-hankkeessa.
Arvokkaita hukkavillan sisältämiä ainesosia ovat villarasva eli lanoliini sekä sarveisaine keratiini.
Kasvit saavat villasta fosforia, kaliumia ja typpeä.
Hukkavillaa voi käyttää kotipuutarhassa suojamuovien sijaan.
Villan hajun väitetään karkottavan haittaeläimiä.
Hukkavillan tai siitä valmistetut puutarhatuotteet voi sekoittaa maaperään ja antaa maatua.
