Vehmaalla on noin 50 000 sikaa ja Uudessakaupungissa noin 5 500. Näiden lisäksi Vakka-Suomessa on munivia kanoja, siipikarjaa, nautoja, hevosia, lampaita ja vuohia.
Eläimet tuottavat hyvää lannoitemateriaalia, ja sitä myös käytetään.
– Maatiloilla on herännyt kiinnostus kiertotalouteen. Kun ostolannoitteiden hinnat pompsahtivat Ukrainan sodan takia, tiloilla alettiin miettiä vaihtoehtoja, Vakka-Suomen maaseutupalveluiden maaseutuasiamies Sari Raimoranta kertoo.
Ostolannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat yhä epävakaita, ja kiertotaloustoimenpiteitä on tiloilla jatkettu.
Viime vuonna Uudestakaupungista 19 tilaa, Laitilasta 19 tilaa ja Vehmaalta 45 tilaa haki ympäristökorvausta kiertotaloustoimenpidettä varten. Käytännössä toimenpide tarkoittaa lietelannan, virtsan, orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden levitystä.
Kiertotaloustoimenpiteitä on maatiloilla muitakin, kuten typen tuotantoa voidaan korvata esimerkiksi apilaa viljelemällä ja vähentää näin lannoitustarvetta. Lisäksi karjatiloilta kerätään kierrätykseen muovijätettä.
Ympäristökorvausta saadakseen viljelijän tulee toteuttaa tietyt kaikille pakolliset toimenpiteet ja lisäksi valittavissa on vapaaehtoisia toimia, joista saa lisäkorvausta.
– Yleisin tapa on lietelannan sijoittaminen. Se saa olla peräisin omalta tilalta. Kuivalannan taas pitää olla peräisin toiselta tilalta tai mennä biokaasulaitoksen kautta. Lisäksi kiertotaloutta voi edistää myös muilla orgaanisilla lannoitteilla ja maanparannusaineilla. Pellon ravinnetilanne määrittää, millaista lantaa voi ja kannattaa hyödyntää, Raimoranta kertoo.
Tukikelpoisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi on yhteensä 18. Saadakseen ympäristökorvauksen tilan tulee tehdä viisivuotinen ympäristösitoumus. Sitoumus on tehtävä viimeistään 18. kesäkuuta.
Vakka-Suomessa on paljon kotieläintiloja ja alueella on paneuduttu kiertotalouden edistämiseen.
– Vehmaalla on kaksi biokaasulaitosta, olemassa olevat urakointiketjut ja jouhevaa yhteistyötä tilojen kesken. Kun tiloilta tuleva lanta ei jää vain omille pelloille, ravinteet jakautuvat tasaisemmin, Raimoranta sanoo.
Biokaasulaitoksissa lietelannasta erotellaan nestejae ja kiintoaines, joka vielä separoidaan.
Suurin osa lietelannan sisältämästä fosforista jää kiinteään jakeeseen, jota on helpompaa ja edullisempaa kuljettaa tilalohkoille, joissa fosforia tarvitaan.
– Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen lannoituksen avulla pellon kasvukunto paranee, kun humus lisääntyy ja eliöt viihtyvät paremmin.
Raimoranta huomauttaa, että nestemäistä lantaa tai orgaanista lannoitetta pitää levittää tukiehtojen mukaisella kalustolla saadakseen korvauksen.
– Sillä varmistetaan, ettei lanta jää pellon pintaan, josta se voi sateiden aikana huuhtoutua vesistöihin. Huuhtoumia voidaan vähentää myös peltojen kipsikäsittelyllä, joka auttaa fosforia sitoutumaan.
Kun lietteet levitetään pelloille viiluihin maan sisään tai pintalevityksessä liete mullataan, saadaan ravinteet sidottua peltoon. Viljelijän vaivannäkö vähentää myös hajuhaittoja.
– Haju on hetkellisesti epämiellyttävä, mutta se ei kestä pitkään.
Maaseutuasiamies Sari Raimoranta on erityisen tyytyväinen siitä, että Vakka-Suomessa eri tilojen yhteistyö toimii niin hyvin. Hän lupaa olla apuna yhteistyökumppanin etsinnässä, jos siihen on tarvetta.
– Lietelantaa ei kannata toimittaa kovin kauas, se ei ole taloudellisesti järkevää. Myös ympäristö kiittää, kun lantaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja.
– Lannan käyttö on siinäkin mielessä hyvä asia, että eihän sikoja pystytä pitämään, ellei lantaa voida johonkin käyttää.
Raimoranta on huomannut, että kiertotaloustoimet kiinnostavat erityisesti nuoria viljelijöitä. Keskusteluihin on noussut villejäkin ideoita, kuten nurmen vienti kamelin ruoaksi. Uutta keksitään koko ajan.
Vakka-Suomessa paljon eläintiloja
Sikatiloja Laitilassa 7, Ugissa 7, Vehmaalla 19
Siipikarjatiloja Laitilassa 19, Ugissa 5, Vehmaalla 4
Nautatiloja Laitilassa 10, Ugissa 13, Vehmaalla 8
Lammas- ja vuohitiloja Laitilassa 5, Ugissa 3, Vehmaalla 0
Lähde: Vakka-Suomen maaseutupalvelut, tiedot vuodelta 2022
Uussaaren tilan pelloille kuivikelantaa
Teija Uitto
Viidennen polven viljelijä Aleksi Uussaari alkoi käyttää orgaanisia lannoitetuotteita kymmenisen vuotta sitten. Nyt kalantilaistilan 220 peltohehtaarista jo noin kaksi kolmasosaa lannoitetaan kuivikelannalla.
– Pääasiassa käytämme kanan kuivikelantaa sekä naudankuivikelantaa, eli kansan kielellä turvesontaa, Uussaari kertoo.
Uussaari korostaa, että ratkaisu on ekologinen, sillä samalla kun pelloille levitetään kuivikelantaa, voidaan kemiallisesti tuotettua lannoitusta vähentää.
– Lisäksi maan kasvukunto paranee.
Uussaarella on yhteistyökumppaneina lihakarjatilallinen sekä kananmunatuottaja. Yhteistyö lähti siitä, kun nämä tuottajat hakivat oman tuotantonsa laajentamiseksi ympäristölupaa. Uussaari sitoutui vastaanottamaan lantaa pelloilleen.
– Sopimusten myötä meille on tarjolla aina tietty määrä kuivikelantaa. Lisäksi välillä tulee yhteydenottoja joltain muulta tuottajalta, että olisiko meillä mahdollisuus vastaanottaa karjan lantaa. Olemme ottaneet, jos sitä on ollut mahdollisuus hyödyntää.
Uussaari pitää kuivikelantaa erinomaisena lannoitteena, etenkin kun tilalla viljellään riviviljelykasveja, jotka kuluttavat paljon ravinteita.
– Kuivalanta on laimeampaa kuin raaka sonta. Sen vuoksi sitä levitetään enemmän ja maaperään tulee suurempi määrä orgaanista ainesta, mikä parantaa maan muokkaantuvuutta ja lisää humusta.
Maatalousyrittäjä myöntää, että orgaanisten lannoitetuotteiden käyttö on myös taloudellisesti järkevää. Se oli sitä erityisesti, kun Ukrainan sota nosti lannoitehintoja.
Uussaari maksaa itse kuivikelannan kuljetuskustannukset. Muilta kuin sopimustoimijoilta tulevat äkilliset erät ovat olleet rahtivapaita.
– Yleensä tuottaja ottaa yhteyttä viljelijään, mutta kyllähän tämä jonkin verran aktiivista verkostoitumista ja hereillä olemista vaatii.
Uussaarta kiinnostaa kiertotalous laajemminkin. Hän on käyttänyt viljelykierrossa maanparannuskasvina nurmiseosta, joka sisältää virnaa, apilaa ja raiheinää. Apila on typen sitojakasvi.
– Näin saadaan ladattua typpiravinnetta maahan.
