Kirkolliskokous päätti tällä viikolla, että tämä piispainkokouksen esitys etenee nyt lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mikäli esitys menee läpi, säädettäisiin kirkollinen vihkiminen seurakunnan velvollisuudeksi. Papeilla olisi kuitenkin mahdollisuus valita, haluaako vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja vai ei.
Kirkolliskokouksen lähetekeskustelussa käytettiin kaikkiaan 67 puheenvuoroa. Kompromissiesitys ei miellytä kaikkia.
Kirkolliskokouksessa asiaa on käsitelty aiemminkin. Kun eduskunta sääti sukupuolineutraalin avioliittolain vuonna 2014, asiasta keskusteltiin myös kirkolliskokouksessa. Laki tuli voimaan 2017. Sen myötä monissa seurakunnissa kirkkotilat on jo annettu kaikkien vihkiparien käyttöön, ja useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.
Asia jakaa kuitenkin yhä voimakkaasti.
Piispainkokouksen esityksen hyväksyminen vaatii kirkolliskokouksessa taakseen kolme neljäsosaa edustajista. Tämä tarkoittaa, että homoparien vihkiminen sallitaan vain, jos 75 prosenttia kirkolliskokouksen jäsenistä kannattaa sitä.
Kirkolliskokoukseen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Kirkolliskokous ei ole koko kuva kirkosta, sillä siellä valtaa käyttävät vahvasti herätysliikkeet, vaikka niihin kuuluu alle kymmenen prosenttia kirkon jäsenistä. Herätysliikkeiden jäsenet ovat aktiivisia seurakuntavaaleissa ja se heijastuu kirkon päätöksentekoon. Monet herätysliikkeet ovat arvoiltaan konservatiivisia.
Piispa Mari Leppänen on vedonnut, että kaksi rinnakkaista mallia antaisi seurakuntalaisille luvan elää seurakunnissa omana itsenään. Kaksi käsitystä on jo nyt todellisuutta.
Teija Uitto