– Näyttely kertoo erityisesti Kalannin Lahden koulusta, sen noususta, uhosta ja tuhosta. Mutta samalla näyttely kertoo siitä millaista on kouluarki ollut tuona reilun sadan vuoden ajanjaksona, ensin kansakoulussa ja myöhemmin peruskoulussa, kertoi Sampsa Laurila.
Kalannin Lahden koulu perustettiin pitkien paikallisten kiistojen jälkeen vuonna 1902. Oma koulurakennus valmistui vuonna 1905. Koulun ovet suljettiin vuonna 2010 ja nykyään koulurakennus on yksityisomistuksessa.
Esillä on muun muassa luettelo Lahden koulun ensimmäisen toimintavuoden oppilaista. Tuolloin oppilaan vanhemman oli kirjattava luetteloon oma suostumuksensa lapsen koulukäynnille ja yli puolet vanhemmista oli korvannut nimensä puumerkillä, he eivät siis itse osanneet kirjoittaa.
Näyttelyyn koottu esineistö valottaa samalla millaista koulunkäynti on ollut Suomessa. Minkälaisia opetusmateriaaleja on käytetty, mitä on opetettu ja miten koululaitos on muuten kehittynyt.
– Esimerkiksi voidaan ottaa kouluruokailu. Vuonna 1922 kouluissa otettiin käyttöön tapa antaa mukillinen maitoa vähävaraisista perheistä tuleville lapsille. Vuonna 1943 alkoi kouluissa ilmaisen kouluruuan jako kaikille, tosin omat veitset ja haarukat annettiin vasta vuonna 1966, selvitti Laurila.
Näyttely selventää myös monia kouluperinteitä. Näyttely avaa suurruhtinas Nikolai muotokuva.
– Oli opettajan taholta majesteettirikos jos koulun seinältä ei löytynyt hallitsijan kuvaa. Tästä oli annettu määräys koululaitokselle jo vuonna 1888.
Tämän määräys näkyy yhä Suomen presidenttien kuvakavalkadina lähes jokaisen peruskoulun seinällä .
Näyttelyvieraista varmasti lähes jokainen löytää esinerunsauden keskeltä tuttuja koulutarvikkeita ja -muistoja. Laurila on kerännyt laajan kokoelman oppikirjoja, käsialavihkoja, harjoituskirjoja ja muuta oppimateriaali. Hän on myös säilyttänyt omalta opettajan uraltaan mm. oppilaiden tekemiä ryhmätöitä, puukäsityömalleja ja piirustuksia.
– 1940-luvulla koulua käyneet muistavat talkootytöt. Oppilaat keräsivät paperia, lumppuja, pihkaa, lasia ja muita vastaavia ja näistä sai talkoomerkkejä. Näyttelyssä on esillä sekä talkoomerkkejä, talkoovihkoja tai -päiväkirjoja sekä suosittuja talkoolauluja, esitteli Laurila.
Sampsa Laurilan oma työura kesti Lahden koulussa peräti 24 vuotta. Hän on kerännyt laajan kokoelman myös koulusta kirjoitettuja uutisia ja lehtiartikkeleita koulun arjesta ja erityisesti koulun oppilaiden menestymisestä niin urheilukisoissa kuin myöhemmin talous- ja matematiikkakilpailuissa. Erityisesti koulun oppilaat pärjäsivät hiihto- ja yleisurheilukisoissa.
– Vuonna 1992 Lahden koulu voitti radio Majakan järjestämän tietokilpailun. Mukana oli 23 koulua seitsemästä eri kunnasta, muisteli Laurila.
Kouluvuosiin mahtui oppituntien ohella luokkakuvia ja -retkiä sekä juhliakin ja näistäkin löytyy mittava määrä dokumentteja Laurilan kokoamasta näyttelystä. Moni Lahden koulupiirin alueella asunut ja kyseistä koulua käynyt löytääkin näyttelystä varmasti omiin, sisarustensa tai lastensa, jopa lastenlastensa, kouluvuosiin liittyvää aineistoa.
Näyttely on auki vain tämän kuun loppuun asti, sillä kesäkuun alussa näyttelytila suljetaan eurovaalien takia. Sampsa Laurilan kokoamaan koulunäyttelyyn voi tutustua Kalannin kirjaston Raimon kammarissa kirjaston aukioloaikoina.
