Pyhämaa tempaisi lauantaina ja esitteli parhaita puoliaan. Alueella oli yli 20 kohdetta, joissa esiteltiin pyhämaalaisten yritysten tarjontaa ja alueen yhdistysten tapahtumia ja toimintaa. Kaupan päälle sai maisemia kauniissa kevätpäivässä ihailla ilman mitään erityistä järjestämistä.
Koululla oli aamupäivän kova vilske, kun oppilaat viettivät liikunnallista koulupäivää. Ankaran aherruksen päätteeksi koko koulu suuntasi paikalliseen ravintolaan lounaalle.
Koulun yhteydessä oleva liikuntahalli on tärkeä opetuksen kannalta, mutta toimii myös paikkana monelle liikunnalliselle aktiviteetille. Muun muassa paikallinen urheiluseura Pyry järjestää tiloissa toimintaa ja hallia on mahdollista myös tavallisten asukkaiden vuokrata vaikkapa sulkapallon peluuseen. Koulun ympäristössä on myös hyvä frisbeegolf-rata, jolla käydään pelaamassa kauempaakin.
Saija Lankinen on aktiivinen pyryläinen ja hän oli koululla esittelemässä seuran toimintaa ja yleensäkin alueen liikuntamahdollisuuksia. Ensimmäisen tunnin aikana ei kyselyjä ollut kauheasti tullut, kun suurin osa kävijöistä oli paikkakuntalaisia, jotka tarjonnan jo etukäteen tunsivat.
Pyhämaan uhrikirkko on paikka, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Lauantainakin paikalla poikkesi heti kirkon avauduttua useita kauempaa tulleita henkilöitä, jotka tosin eivät halunneet kertoa nimiään tai tulla kuvatuksi.
Turun seudulta oleva pariskunta oli aiemmin käynyt Pyhämaassa ajelulla, mutta kirkot olivat silloin ollut kiinni. Kirkkojen lisäksi heitä kiinnostavat muutkin maisemat ja paikat, mutta mihinkään päivän ohjelmallisiin tapahtumiin he eivät aikoneet osallistua. Pyhämaan lisäksi ohjelmassa on tutustuminen Uuteenkaupunkiin, mutta siellä ei mitään erityistä kohdetta ole mietitty.
Uhrikirkossa oli paikalla myös Pyhämaan ja Lokalahden kappalainen Eero Kuikanmäki . Hän aloitti virassaan elokuussa, joten uhrikirkko ei ole hänelle enää uusi paikka.
– Kaikki kirkothan ovat uniikkeja, mutta täytyy sanoa, että tämä on uniikkien joukossa aivan omanlaisensa. Ihan sain henkeä haukkoa, kun tänne ensimmäisen kerran tulin.
Kirkon nimi vain on hämäävä. Mitään uhrauksia siellä ei ole koskaan tehty, vaan kirkko on aikanaan rakennettu alueen asukkaiden ja merimiesten uhrauksin eli rahalahjoituksin ja työpanoksin.
Kesäisin uhrikirkossa järjestetään säännöllisesti kesäillan hartauksia ja tarpeen mukaan muitakin tilaisuuksia. Kirkko on myös kesä- ja heinäkuun avoinna keskiviikosta lauantaihin kello 11–17 ja sunnuntaisin kello 12–16.
Pyhämaan nuorisoseura on yksi monista alueella aktiivisesti toimivista yhdistyksistä. Sen omistamassa nuorisoseurantalossa on monenlaisia tapahtumia ja piha-alueella kesäisin Suviteatterin näytelmäesityksiä.
– Salihan remontoitiin vuonna 2019 täydellisesti ja 60-luvulla rakennettu talo on muutenkin hyvässä kunnossa. Seuraava parannuskohde on keittiö, mutta aikataulu on auki, kertoi Kirsi Koponen .
Hän on ollut nuorisoseuran sihteerinä jo yli 30 vuotta, mutta ei haikaile mukavasta hommasta eroon. Lauantaina talossa oli toiminnan esittelyn lisäksi mahdollista pelata pelejä, kahvio oli auki ja illemmalla pelattiin bingoa.
– Talviaikaan järjestämme alakoululaisille kuukausittain kerhoillan ja nuortenillat pyrimme aloittamaan uudelleen ensi syksynä. Silloin tällöin tarjoamme arkilounaita ja kynttiläillallisia, kerran kuussa on bingo ja vuokraamme taloa erilaisiin tilaisuuksiin. Paikkoja on 250 hengelle ja saman verran löytyy ruokailuvälineitä, joten melko isot juhlat täällä onnistuvat.
Eija ja Kari Santavuori poikkesivat nuorisoseurantalolla kahvilla. Pyhämaa on heille kovinkin tuttu paikka ja he pitävät itseään jo melkein paikkakuntalaisina.
– Äitini on kotoisin täältä ja lapsuudessa minut tuotiin aina kesän alussa isovanhempien luokse ja syksyllä haettiin pois, myöhemmin Karin kanssa olemme paljon mökkeilleet kotitalossa, Eija kertoi.
Parikymmentä vuotta sitten he hankkivat vanhan talon Eijan kotitilan naapurista ja ovat sitä sen jälkeen ahkerasti remontteeranneet. Nykyään eläkkeellä ollessa Rauhastenmaassa kuluu noin yhdeksän kuukautta vuodesta, vain talviajan he asuvat Maskussa.
– Se on semmoinen työsiirtola, minä häärin puutarhassa ja Kari talon kimpussa. Tänään lähdettiin hakemaan vähän vaihtelua ”raatamiseen.” Käytiin Telakanrannassa seuraamassa ohjelmaa ja seuraavaksi mennään Vintrin uimarannalle, siellä on metsästysseuran tapahtuma.
Santavuoret ovat huomanneet, miten maaseutu vetää asuinpaikkana. Rauhastenmaassa ei parikymmentä vuotta sitten juuri asukkaita ollut, nyt enemmän tai vähemmän vakituisia asuttuja taloja ja mökkejä on paljon.
– Maalla asuminen kyllä kiinnostaa kovasti ja jos vaikka joku kiva torppa löytyisi, niin ei sitä tiedä, pyöritteli Miia Salminen .
Hän oli poikansa Lennin kanssa lähtenyt tutustumaan Pyhämaahan oikein kunnolla ajan kanssa. Nuorisoseurantalo oli jo kolmas tutustumiskohde ja siellä oli hyvä suunnitella jatkoa, jos vaikka kaikki 21 paikkaa ehtisi päivän aikana kiertää.
Asuntotarjonnan niukkuus on iso tekijä, joka rajoittaa maallemuuttoa. Asuntoja on kyllä Pyhämaassakin jonkin verran tarjolla, mutta ihmisten tarpeet ovat kovin erilaisia. Joku haluaa valmiin talon kaikilla mukavuuksilla, joku taas haluaa nimenomaan itse kunnostaa tai rakentaa kokonaan uuden.
Jussi Arola
