Teija Uitto
Mitä tulee mieleen, kun puhutaan saunasta? Tumma saunarakennus, jossa on löylyhuone, pukuhuone ja terassi. Vettä saa hanasta tai kun kantaa kaivosta. Kun peset, käytät pesuvatia, sillä suihkua ei ole.
Lauteilla viihtyy pitkään, sillä kiukaasta ei nouse ärjy löyly, vaan leppeä, hellivä lämpö. Sauna on tietenkin veden äärellä.
– Tervetuloa saunomaan. Meillä täällä on alkuperäinen sauna, Pinipajun koulupiirin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Vuori esittelee Karparannan saunan.
Sauna on Ahmasveden rannalla Lokalahdella, ja se on samannäköinen kuin 1970-luvulla, kun Suomi-saunaa vietiin maailmalle.
Alun perin Karparannan sauna oli kunnan omistuksessa. Kun kaupunki luopui julkisista saunoista, kyläyhdistys sai sen ”lainaan”.
”Lainassa” se on vieläkin.
– Me huolehdimme saunasta ja kesäisin kerran viikossa lämmitämme saunan niin, että tänne voi tulla kuka tahansa saunomaan, Vuori kertoo. Lisäksi saunan voi vuokrata yksityiskäyttöön.
Me tarkoittaa hänen lisäkseen Henna Vuorta sekä heidän lapsiaan. Vuoren perhe on hoitanut saunaa talkoilla vuosikausia.
– Lapset ovat aikuistuneet, mutta heille on yhä iso juttu tulla joka kevät soutamaan laituri paikalleen. Minä annan ohjeita, ja lapset laittavat laiturin.
Kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1999 alkaen, kun Pinipajun kyläkoulu lakkautettiin. Yhdistys sai kaupungilta koulurakennuksen käyttöönsä ja perässä tuli tämä sauna.
Saunarakennus ei ole talvisin käytössä, mutta keväällä se pestään, ja sitten siellä saunotaan koko kesä.
– Ranta on lapsille mukava, Henna Vuori kehuu.
Kyläyhdistyksessä on muutaman hengen porukka, joka käy kesän mittaan aktiivisesti saunalla ja huolehtii siitä talkoilla. Porukka on kuitenkin pienentynyt koko ajan.
– Aktiiviset vanhenevat, eivätkä nuoret oikein enää näistä talkoista innostu. On täällä pidetty juhannuksena yhteislauluiltojakin, mutta ei nyt enää vuosiin.
Sami Vuori muistelee, miten Karparannan saunan rannasta on lähdetty myös pilkkikisoihin.
– Se oli aikaa ennen älykännyköitä.
Pilkkikisat olivat suosittuja. Kymmenet pilkkijät lähtivät jäälle ja osa tuli takaisin kymmenen kilon saaliin kanssa. Suurimmat ahvenet olivat kilon painoisia.
– Talvet ovat muuttuneet. Eivät jäät aina kanna pilkkijöitä.
On Karparannan saunassa käynyt yksi ulkomainenkin vieras. Saksalainen pyöräilijä yöpyi yhden yön saunan rannassa ja ihaili kaunista maisemaa.
Viime vuonna Karparannan saunassa kävi saunasankari Janne Orava poikansa kanssa testaamassa saunan. Saunasankari Orava on kiertänyt Suomen ja Viron yleisiä saunoja.
Orava oli testannut jo 150 saunaa siihen mennessä, kun tuli Lokalahdelle. Karparannan sauna sai hyvät pisteet. Löyly oli pehmeää ja saunasankari kehui erityisesti lauteita, joissa oli hyvä pötkötellä.
Uudemmissa saunoissa lauteet ovat usein liian kapeat.
Henna Vuoren mielestä Karparannassa parasta on maisema ja tunnelma. Lauteilta näkee Ahmasvedelle, jossa nytkin uiskentelee kaksi joutsenta. Aurinko kultaa maiseman ja näkymä on kuin Suomi-filmistä. Juuri tällaisena Suomi-kuvaa on levitetty maailmalle vuosikymmenten ajan. Rikkumatonta rauhaa ja järvenrantaa.
Löylyttelyn jälkeen sytytetään saunatuvassa takka ja paistetaan makkaraa.
– Meillä on myös ulkovessa. Mökkikokemus sekin, Henna nauraa.
Onhan Karparannassa toki ylellisyyksiäkin. Vettä saunaan ei kanneta enää järvestä, vaan vettä saa hanasta. Saunalle on vedetty myös sähköt.
– Vielä 90-luvun alussa täällä saunottiin loppukesästä kynttilän valossa, Sami Vuori muistelee.
Oi niitä aikoja!
Kesäsaunat avoinna
Eräinenkari, Eräistenkarintie 31, Lokalahti. Avoinna kesällä torstaisin klo 17–21.
Haimion vapaasauna. Haimiontie 351, Uusikaupunki. Vapaassa käytössä touko-syyskuussa.
Kaukjärvi, Kaukjärvenranta 8, Kalanti. Auki kesä–elokuussa joka päivä klo 18–21.
Karparanta, Karpankuja 27, Lokalahti. Kyläsauna avoinna juhannuksen jälkeen elokuun lopulle tiistaisin klo 18–21.
Mustajärven uimaranta, Padontie, Laitila. Avoinna 1.6.–31.8. välillä ti-pe klo 18–21, la klo 15–18 ja su klo 15–19.
Särkijärven uimaranta, Särkijärventie, Laitila. Avoinna 10.6.–2.8. välillä joka päivä klo 14–20.