Varsinais-Suomen alueella on tähän asti ollut kolme pelastusasemaa, joissa on vesisukellustoimintaa. Kesän aikana tähän tulee kuitenkin muutos, kun toiminta päättyy Uudessakaupungissa. Jatkossa siis alueen vesisukellustehtäviin lähtee vesisukeltajia joko Turun tai Naantalin pelastusasemalta tai Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman pelastusasemalta.
– Uudessakaupungissa on tähän asti ollut valmius vesisukellustoimintaan, jos siihen koulutettua henkilöstöä on ollut työvuorossa. Tähänkin asti tehtäviin on lähdetty erityisesti kesälomakaudella välillä suoraan Turusta tai Naantalista, joten muutos ei ole kovin iso, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Sebastian Holm toteaa.
Kymmenen vuoden tilastojen mukaan esimerkiksi Uudessakaupungissa ja Salossa on ollut yhtä paljon pelastuslaitokselle tulleita vesisukellustehtäviä. Tosin Holmin mukaan erona on se, että täällä asemalla on ollut vesisukeltajia ja Salon asemalla ei.
– Keskiarvona hälytyksiä on tullut 7,5 kappaletta vuodessa. Tähän on laskettu sellaiset hälytykset, joihin hätäpuhelun perusteella on hälytetty vesisukellusyksikkö. Todellisten tapausten määrä on vuositasolla saattanut olla pienempi, sillä hätäpuhelun perusteella riskiarvio tehdään yleensä lopullista tarvetta korkeammaksi, Holm summaa.
Vuosittainen tehtävämäärä siis vaihtelee, mutta Holm korostaa, että pelastuspalvelut on järjestettävä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella yhdenvertaisesti.
– Käytännössä oli siis päätettävä, että otetaanko Uudestakaupungista vesisukellustoiminta pois vai lisätäänkö se myös Saloon. Toiminnan kasvattamiseen budjetti ei riitä.
Holm vastaa Varsinais-Suomen alueella pelastustoiminnan suunnittelusta ja johtamisesta. Hänen tehtävänsä on myös varmistaa, että maakuntaan varattu budjetti riittää mahdollisimman pitkälle.
– Päätöksen taustalla on myös työvoimaan liittyviä kysymyksiä. Muutos astuu voimaan kesän aikana työvuorokierron mukaisesti. Henkilökunnalla on neljän viikon vuorokierto, joten se vaikuttaa muutoksen aikatauluun, Holm toteaa.
Holmin mukaan osa vesisukelluskoulutetuista pelastajista on toivonut, että heitä keskitettäisiin jatkossa Turkuun tai Naantaliin.
– Kuulimme päätöksellä myös henkilöstön toiveita. Uudessakaupungissa asuu muutama vesisukelluskoulutettu pelastaja, joten heidän kanssa keskustelemme siitä, haluavatko he jatkaa paikallisella asemalla vai siirtyä Turkuun tai Naantaliin.
Kaikki Varsinais-Suomen pelastusalueella olevat vesipelastustehtävät lähtevät tehtävänä myös sukeltajille. Olipa kyseessä sitten veden varaan joutuneesta ihmisestä, ympäristövahingon torjunnasta tai kaatuneesta veneestä.
– Vesipelastamisessa on kaksi tasoa, joista vesisukeltaminen on vaativin lisäkoulutettava. Lisäksi suurimmalla osalla pelastusasemista tehdään pintapelastusta ja tämä säilyy Uudessakaupungissa jatkossakin, hän toteaa.
Pelastuslaitos tekee vesisukellustehtävissä yhteistyötä myös Rajavartiolaitoksen helikopteriryhmän kanssa.
– Turun sukeltajat lähtevät usein Rajan helikopterin kyytiin ja pääsevät sen kyydissä pelastuspaikalle.
Holm korostaa, että jos Uudessakaupungissa esimerkiksi Kaupunginlahdella käy tilanne, että uimari painuu pinnan alle, saapuvat pelastajat nopeasti paikalle jatkossakin.
– Pintapelastajalla ei ole vesisukelluslaitetta, vaan heidän varusteisiinsa kuuluu snorkkeli, jolla voi olla muutaman sekunnin pinnan alla. Varusteilla ei voi tehdä syväsukelluksia, mutta matalammassa vedessä voi tehdä etsintää.
Valtakunnallisen pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnan ohjeen mukaan sukelluspaikalla on oltava aina kaksi vesisukelluskoulutettua.
– Jos paikalle on ehtinyt vain yksi sukeltaja, mutta turvasukeltaja on vasta matkalla, voidaan toiminta aloittaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Joka vuorossa pitäisi olla kaksi sukeltajaa, hän laskee.
Holm on saanut parin viikon sisään Uudenkaupungin pelastuslaitoksen väelle kerrotusta muutoksesta sekä hyvää että huonoa palautetta.
– Ei muutos aina mukavaa ole. Uudenkaupungin aseman erikoisuutena on vaativa kemikaalisukellus sekä laaja meritoiminta. Jatkossa voimme keskittää osaamista entistä enemmän näihin. Asemalla on näihin varattu erikoisvarusteita, joita ei kaikilla muilla asemilla ole, joten koulutamme henkilöstöä entistä enemmän näiden käyttöön, Holm lisää.
Holmin mukaan Uudenkaupungin ja muiden Varsinais-Suomen pelastusasemien vakituisiin uusiin virkoihin riittää hyvin työnhakijoita, mutta kesätyöntekijöiden saatavuus on ongelmana läpi Suomen.
– Käytännössä kaikki, jotka pelastusopistolta valmistuvat, saavat työpaikan. Olemme ratkoneet loma-aikojen rekrytointiongelmia niin, että kesä on pärjättävä kokoaikaisella henkilöstöllä. Meillä on siis hieman lakisääteistä enemmän miehistöä ympäri vuoden, Holm toteaa.
Uudenkaupungin pelastuslaitoksen lakisääteinen pelastajavahvuus on 1+3 vuoroa kohden. Holm kuvailee paikallisen pelastuslaitoksen tulevaisuutta vakaaksi.
– Muutamia kalustoinvestointeja on tulossa parin vuoden sisään. Alueella on teollisuuden ja etäisyyksien takia niin korkea riskiluokitus, ettei asemaa aiota ajaa alas, Holm korostaa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen videolla pääsee seuraamaan päivää pelastajien matkassa. Muutama minuutti ennen videon loppua ääneen pääsee pelastussukelluskoulutettu uusi pelastaja.
Fakta
Vesipelastustoiminta Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelee noin 40 pelastajaa, jotka on erikoiskoulutettu vesisukeltajiksi.
Alueella tapahtuu vuosittain 60–80 tehtävää, joihin hälytetään vesisukellusyksikkö.
Vesisukellustaidon ylläpitäminen edellyttää pelastajalta kymmentä harjoitussukellusta vuodessa.
Vesisukeltajien koulutussyvyys on 15–50 metriin asti.
Tähän asti vesisukellusyksiköt ovat sijainneet Turussa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa.
Uudenkaupungin vesisukellustoiminta päättyy kesän aikana.
Eniten hälytyksiä tulee Turun keskustan alueelle Aurajokeen.
Vesipelastustehtävien määrä on suoraan verrannollinen kesän lämpötiloihin.
Vesipelastustehtäville liikutaan onnettomuuskohteesta riippuen autolla, veneellä tai Rajavartiolaitoksen helikopterilla.
Vesisukeltajien lisäksi lähes jokaiselta pelastuslaitoksen paloasemalta löytyy suorituskyky pintapelastukseen.
Tällä tarkoitetaan henkilön pelastamista veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta.
Lähde: Varsinais-Suomen pelastuslaitos
