Puupöllit ja risuaidat edustavat kaupungin uutta ekologisempaa viherlinjausta. Tavoitteena on, että kaikki se, mikä syntyy alueella, käytetään. Risuista tehdään aitoja ja männynkäpyjä, varpuja ja muuta metsästä löytyvää materiaalia voidaan käyttää vaikka hyönteishotellien rakentamiseen.
Kaupungin tavoitteena on tehdä Uudestakaupungista luontoystävällinen kaupunki. Kaupunki on laatinut viheralueilleen hoitoluokitukset, joiden mukaan esimerkiksi Rauhanpuisto pidetään siistissä kunnossa, mutta mitä kauemmas mennään keskustasta, sitä rennompaa hoito on. Kun luontoon jää lahopuita ja osa nurmikkoalueista onkin niittyä, tuetaan lajien moninaisuutta.
Uudenkaupungin viherpalvelut haastavat myös kaupunkilaiset mukaan luontotalkoisiin. Se on helppoa, kun osallistua voi vaikka vain jättämällä osan nurmikosta ajamatta.
Ekologinen suuntaus on yleistynyt muutenkin kotipuutarhojen hoidossa. Puutarhoissa kompostoidaan ja luonnonkasvitkin kuuluvat puutarhaan. Puutarhaa ei tarvitse pitää täysin siistinä, vaan boheemi puutarhuri on luontoystävällisempi. Pihoihin tehdään myös metsäpuutarhoja.
Sitä mukaa kun ihmisten tietous ilmastonmuutoksesta ja ympäristön suojelusta kasvaa, myös viheralueiden arvostus kasvaa ja käsitys niiden hoidosta muuttuu. Pariisissa puretaan jopa taloja, jotta niiden tilalle voidaan istuttaa puita ja pensaita. Maailman suurkaupungeissa rakennetaan ajoteiden yläpuolelle kevyenliikenteen siltoja, joissa kasvaa puita ja pensaita.
Suomestakin löytyy esimerkkejä ekologisista puistoista. Kotkaan on tehty hauska Keikkaheikin luontokasvatuspuisto. Kun vanha leikkipaikka päätettiin poistaa, sen tilalle rakennettiin puisto, jossa on elintilaa hyönteisille. Samalla puisto toimii oppimisympäristönä lapsille.
Teija Uitto