Äänestysprosentti on jäänyt EU-vaaleissa yleensä alhaiseksi. Vuoden 2019 vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli 42,7. Uutismedian liiton teettämä tutkimus ennakoi, että nyt äänestysprosentti nousee. Tutkimuksessa 55 prosenttia ilmoitti äänestävänsä varmasti vaaleissa. Lisäksi moni kertoi harkitsevansa äänestämistä.
Suomalaiset ovat vihdoin havahtumassa, miten paljon Euroopan unioni vaikuttaa meidän asioihimme. Jo yli puolet lainsäädännöstämme tulee Euroopan unionista. Nykyään jokaiseen tärkeään kotimaiseen aiheeseen liittyy myös eurooppalainen näkökulma.
Päätökset tuntuvat toisinaan meistä suomalaisista suorastaan järjettömiltä, kuten EU.n vaatimus pulloihin ja tölkkeihin kiinnitetyistä korkeista. EU:n tavoitteena oli vähentää muovin ympäristövaikutuksia, mutta meillä uudistuksen ympäristöhyödyt ovat olemattomia.
Sen sijaan juomateollisuudelle tulee näistä korkeista kallis lasku.
Mitä enemmän europarlamentin ratkaisut ärsyttävät, sitä suurempi motivaatio pitäisi olla lähteä äänestämään.
Vaalikaudelle 2024–2029 Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä, joista 15 Suomesta. Kun suomalaisia edustajia on europarlamentissa näinkin vähän, sitä tärkeämpää on äänestää parlamenttiin edustajia, jotka saavat äänensä kuuluviin. Edustajilta vaaditaan paljon, sillä yhä epävakaammassa maailmassa Euroopan unioni joutuu käsittelemään maailmanlaajuisia haasteita.
Europarlamenttivaaleissa äänestysalueena on koko maa ja äänestäjä voi äänestää ketä tahansa ehdokasta.
Ehdokkaina on myös ihmisiä, jotka ovat lähtöisin Vakka-Suomesta. Nämä ehdokkaat tuntevat myös sen todellisuuden, jossa me elämme arkeamme.
Teija Uitto