Nuori suomalaisnainen on jättänyt kilpakumppaninsa kauas taakse. Kun hän lähestyy kahden toimitsijan pitelemää maalinauhaa, hän nostaa kädet ilmaan ja rakeisestakin videokuvasta saattaa nähdä riemun nuoren urheilijan kasvoilla hänen ylittäessään maaliviivan ensimmäisenä.
Uusikaupunkilainen Annemari Sandell oli 18-vuotias, kun hän voitti jo silloin vahvasti afrikkalaisten dominoiman lajin eli maastojuoksun nuorten maailmanmestaruuden. Näissä kisoissa juostut neljä mailia hän nimeää 28 vuotta myöhemmin elämänsä makeimmiksi maileiksi.
– Se oli äärimmäisen kova saavutus. Ja voi olla, että se on jäänyt mieleen siksikin, että tulos oli monelle silloin yllätys, Sandell muistelee.
Saavutus sai jatkoa seuraavana vuonna, kun Sandell juoksi samoissa alle 19-vuotiaiden MM-kisoissa hopealle.
Maastojuoksun lisäksi Sandellin lajeja ovat olleet erimittaiset juoksumatkat.
– Nuorempana juoksin lyhyempiäkin matkoja eli 800 metristä ylöspäin. Myöhemmin olen kilpaillut eri matkoilla 3 000 metristä aina maratoniin asti.
Heinäkuussa maailman parhaat kesälajien urheilijat kokoontuvat Pariisiin. Neljän vuoden välein järjestettävät olympialaiset ovat monelle urheilijalle uran tärkeä tavoite, mutta se mahdollisuus ei osu kaikkien kohdalle.
Sandellille tämä tilaisuus koitti vuonna 1996, kun hän pääsi edustamaan Suomea Atlantan olympialaisissa. Sandell osallistui 10 000 metrin juoksuun ja sijoittui kahdenneksitoista.
– Olihan se hieno kokemus. Ehkä sitä osaa vielä enemmän arvostaa näin jälkikäteen. Silloin nuorempana se tuntui yhdeltä arvokisalta muiden joukossa.
Sandell aikoo seurata tämän kesän olympialaisia. Hän seuraa muutenkin urheilua, lähinnä hiihtoa ja yleisurheilua, mutta myös muita lajeja.
– Esimerkiksi Korihaiden pelejä tuli seurattua nyt, kun joukkue nousi puolivälieriin asti.
Sandellin urheilijan uraa voi millä tahansa mittapuulla pitää merkittävänä, mutta jo pelkästään se, että hän on kilpaillut neljällä eri vuosikymmenellä kansainvälisellä tasolla on poikkeuksellinen. Viimeisin arvokisakokemus on vuoden 2022 Münchenin EM-maratonilta.
Vaikka kilpaurheilu-ura on tullut päätökseen, juoksulla on erityinen paikka Sandellin elämässä.
– Nyt juoksu on minulle sitä, että jaksan muussa elämässä paremmin kun käyn lenkillä.
Kun Sandell juoksee juoksumatolla, hän saattaa kuunnella musiikkia. Ulos lähtiessään hän kuitenkin jättää kuulokkeet kotiin.
– Pelästyn ihan hirveästi jos auto menee ohi, enkä minä kuule sitä.
Kun juokseminen on kehon liikemuistissa, ajatukset voivat virrata vapaasti.
– Kevyillä lenkeillä ajattelen paljon asioita. Kouluaikana muistelin usein sellaisia asioita, joita olin lukenut. Juostessa voi saada paljon ideoita, mutta tietysti kovempien treenien aikana täytyy kuitenkin keskittyä itse suoritukseen.
Juoksu on ollut mukana Sandellin elämässä aina jollain tavalla. Toki lasten saaminen on vaikuttanut esimerkiksi siihen kuinka paljon aikaa treenaamiseen voi käyttää, mutta kokonaan hän ei ole juoksusta luopunut kuin väliaikaisesti loukkaantumisten vuoksi.
– Ja vaikka on ollut paljon vammoja eikä ole päässyt juoksemaan niin liikunta on silti ollut aina mukana.
Hän oli koulun ensimmäisillä luokilla, kun hän löysi lajin.
– Aloitin koulun kisoista. Vanhempien sisarusten ja muiden lasten mukana päädyin mukaan viestikisoihin. Totta kai tässä on ollut tärkeää vanhempien kannustus ja se, että he ovat vieneet minua kilpailuihin. Kun itsekin huomasi, että tähän on lahjoja niin siitä innostui enemmän.
Tänä kesänä juokseminen on kuitenkin tauolla joulukuussa tehdyn jalkaleikkauksen vuoksi. Huhtikuussa Sandell sai luvan alkaa taas harjoitella kävelyä ja vähintään kesän ajan täytyy juoksu- ja hyppyaskeleita välttää. Toipumisen aikanakin liikunta on ollut Sandellin elämässä läsnä. Jotain silti puuttuu.
– Kyllä elimistökin kaipaa sellaista, jota on niin pitkään tehnyt.
Sandell toimii muiden juoksijoiden valmentajana. Hänen valmennettavanaan on sekä kilpajuoksijoita että harrastajia.
– Mutta aika monella juoksijalla on joku tavoite tai juoksutapahtuma, jota varten he harjoittelevat. Se on tietysti hyväkin.
Hanna Hyttinen
