Viime viikolla Kuntaliitto esitti 92 kunnilta ehdotuksina kerättyä kevennettävää normia, joilla olisi mahdollista säästää yli 200 miljoonaa euroa. Näillä olisi mahdollista saavuttaa väljyyttä palveluiden tuottamiseen sekä taloudellisia säästöjä, mutta myös helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Osa Kuntaliiton ehdotuksista olisi mahdollista toteuttaa lainsäädännön keventämisellä. Kustannusvaikutuksiltaan merkittävin normien keventämispotentiaali löytyisi sivistyspalveluista, koska se vie leijonan osan kaupunkien budjetista.
Yhtenä norminpurkuna on esitetty päiväkodinjohtajien kelpoisuuden muuttamista. Tähän asti kelpoisuusehtona on ollut yliopistotutkinto, tulevaisuutta varten ehdotetaan, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen riittäisi varhaiskasvatusyksikön johtajan virkaan.
Perusopetukseen ehdotetaan, että Suomessa luovuttaisiin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ja siirryttäisiin kaikille yhteiseen oppiaineeseen.
Lisäksi ehdotetaan muun muassa sitä, että kunnilta poistettaisiin velvoite, joilla se voisi määrätä tupakointikiellon asunto-osakeyhtiöiden parvekkeille. Asunto-osakeyhtiö päättäisi jatkossa itse enemmistön äänillä tupakointikiellosta.
Äkkiseltään ehdotukset kuulostavat järkeviltä ja ne toisivat joustoa kunnille. Seuraavaksi ne etenevät vastuuministeriöille pureskeltaviksi. Joka tapauksessa tavalla tai toisella kuntakentän tulevaisuus on murroksessa, kuten Takalakin summasi.
Katja Kaartinen