Useampaa kaupungin kaunistamiseen liittyvää projektia rahoittamassa ollut Mauno Vannaksen Säätiö on toiminut vuodesta 1963 lähtien. Nimensä mukaisesti säätiö on Uudessakaupungissa vuonna 1891 syntyneen Mauno Vannaksen perustama.
NytVannaksenkunniaksi paljastettiinSorvakonsillankupeeseen muistolaatta. Paljastustilaisuudessa läsnä oli säätiön jäseniä,Vannaksensukua, ja kaupungin puolelta kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén .
– Nyt julistetaan pieni merkkipaalu Uudenkaupungin historiassa, kertoo puheessaan MaunoVannaksenlapsenlapsi, säätiön puheenjohtaja Lauri Vannas .
Vannaksestakertovaa muistolaattaa ei sattumalta pystytetty juuri kaupunginlahden keskeiselle paikalle.
– Ranta-alue on ollut keskeinen säätiölle, LauriVannastoteaa. Säätiö on osallistunut alueen kunnostamiseen ja kaunistamiseen rahallisesti.
LeenaArvela-Hellénkertoo puheessaan puolestaanVannaksenkytköksestäUuteenkaupunkiin.
– Ihminen tarvitsee juuret ja siivet. MaunoVannaksenelämässä nämä asiat olivat toteutuneet. Hänellä oli vahvat juuret Uudessakaupungissa, ja hänellä oli siivet, hän lähti kokeilemaan uutta, hän toteaa.
Arvela-Hellénkiittää säätiön toimintaa, sen mahdollistaessa kaupungin projekteja.
Paikalla on jo säätiön alkuvaiheilta toiminnassa mukana olleita henkilöitä, kuten historiikin kirjoittaja Matti Jussila , ja Erich Klotz .
– Perustusasiakirjan sisältänyt salkku putosi aikanaan mereen. Vieläkin se on ryppyinen, hymähtääKlotz.
MaunoVannaseli vaiherikkaan elämän. Hän saavutti silmätautiopin professuurin, opiskeli ja niitti mainetta ulkomaita myöten.Vannaksellaoli merkittävä rooliInstumentariumOy:n johtokunnassa, ja oli usean Instrumentariumin tytäryhtiöiden perustajajäseniä. Säätiön rahoitus onkin pitkälti peräisinosaketuotoista-ja myynneistä.
– Kansainvälisestikin tunnetaanVannaksensakset, kertoo MaunoVannaksenlapsi, Kaarina Vannas ja muistelee, kuinka kansainvälisissä konferensseissa kollegat tulevat innoissaan kysymään, onko kyseessä todella MaunoVannaksentytär.
Säätiössä toimiva KaarinaVannason seurannut isänsä jalanjälkiä.
– Sama ammatti kuin isällä, että ei mitään mielikuvitusta, KaarinaVannasnaurahtaa. Hän on kuluneen vuoden aikana käynyt läpi isänsä jälkeen jättämiä arkistoja.
– Meillä on kotona ollut arkistot, äitikään ei mitään niille tehnyt. Ehkä siinä on ollut jotain alitajuista, että mitähän sieltä löytyy, KaarinaVannaspohtii.
Vannaksenkotiarkistoa on käytetty apuna MaunoVannaksen60-vuotishistoriikin koostamisessa. Historiikki pohjautuu aiempaan, Erkki Lahikaisen kirjoittamaan 40-vuotishistoriikkiin, mutta nyt siihen on lisätty Matti Jussilan kirjoittama osuus 20 viime vuoden ajalta.
– Tuntuu aina hyvältä, kun kirja valmistuu. On hienoa, kun kirjaa arvostetaan. Monestihan sanotaan, että jaa, tällainenkin on tullut, Jussila hymähtää.
Historiikin ja muistolaatan julkistamisella säätiön 60-vuotistaipaleen myötä halutaan myös lisätä tietoisuutta säätiön toiminnasta.
– Halusimme pikkuisen enemmän näkyvyyttä, kertoo KaarinaVannas, ja pohtii säätiön ja sen toiminnan olevan monelle kaupunkilaiselle tuntematon.
VannaksenSäätiö myöntää rahaa erilaisiin kaupungin hankkeisiin. Esimerkiksi Uudenkaupungin 400-vuotispäivien kunniaksi se lahjoitti 3,5 miljoonaa euroa kaupunginlahden kunnostustyöhön, muun muassa sen varrella olevan, Uudenkaupungin historiasta kertovan aikajanan rakennuttamiselle.
Yhteensä kaupungille on vuosien varrella lahjoitettu noin 4,5 miljoonaa euroa. Myös esimerkiksi Uudenkaupungin Purjehdusseuralle on myönnetty 15 000 euron avustusYkskoivussasijaitsevan telakka-alueen rannan kaunistamiseen.
– Jotta ei tule projekteja, jotka venyy ja vanuu, rahat tulevat vasta, kun projekti on valmis, kertoo KaarinaVannasrahoituksesta.
