Hanna Elo ja Karl Emil Sødergren ovat asuneet Harmaan talossa Pyhämaan Kettelissä yli kaksi vuotta, vaikka asuttavassa kunnossa on ollut vain noin puoli taloa.
– Olemme tehneet paljon pohjatöitä alusta asti. Ennen kuin saimme savupiipun valmiiksi, täällä on ollut kylmä, Hanna kertoo.
Ensin parannettiin asumismukavuutta tiivistämällä ja lisäeristämällä sahanpurulla salin eli nykyisen työhuoneen lattioita ja yläpohjaa. Sitten valmistuivat kylpyhuone ja väliaikainen keittiö. Varsinainen keittiö tulee aikanaan tupaan.
– Viime keväänä tänne ei tullut vielä vettä sisälle. Eli oli melko primitiivistä, Karl Emil naurahtaa.
Suihkua ei ollut, vaan piti peseytyä ulkona tai kylän rannassa.
– Olemme asuneet täällä koko ajan, Hanna sanoo.
Vaikka ullakolla ei ollut eristeitä, ei ensimmäinen talvi ollut niin kylmä. Toisena vuotena Suomen talvi kuitenkin tarjosi parastaan.
– Tämä talvi oli aika kylmä, mutta nyt on kakluuni, joka pitää lämpimänä, Karl Emil sanoo.
Kun lattia ja seinät on saatu tiiviimmiksi, on lämpö pysynyt paremmin sisällä.
– Aamuisin oli välillä vain 12 astetta sisällä, mutta siihenkin tottuu kyllä, Hanna sanoo.
– Sauna on tarkoitus palauttaa ulkorakennuksessa olevan hirsikehikon sisään. Jospa se valmistuisi ennen talvea, Karl Emil haaveilee.
Talon seinällä oleva kirjoitus paljastaa, että talo on ollut pystyssä ainakin vuonna 1821 eli yli 200 vuotta sitten.
Talon historia tulee muuallakin vastaan. Seinällä on kuva ihmisistä, jotka ovat asuneet talossa. Varmaa tietoa on, että talo on ollut olemassa 1800-luvun alkupuolella.
Seinällä näkyy jälkiä siitä, kun taloa on laajennettu ja korotettu noin 150 vuotta sitten. Sekä salin että tuvan katot olivat aiemmin taitekattoja, mutta ne korotettiin ja suoristettiin 1800-luvun lopulla samalla, kun koko taloa korotettiin ja jatkettiin länteen
– Taloa on muutettu asukkaiden tarpeiden mukaisesti monta kertaa. Meidän tarkoituksemme on ennen kaikkea korjata se, mikä vaatii korjausta ja säilyttää talon historian tuomat kerrokset ja erityispiirteet, Hanna kertoo.
Pariskunnan tietojen mukaan talossa on tehty laajoja muutoksia 1900-luvun alussa. Ikkunat ja suurin osa ovista ovat siltä ajalta, samoin kuisti valmistui silloin.
Remonttia on tehty vanhaa kunnioittaen, mutta tarkoitus ei kuitenkaan ole asua kuin ennen vanhaan.
– Kylpyhuone ja internet edustavat modernia aikaa, Karl Emil sanoo.
Molemmat tekevät töitä kotonaan etänä. Välillä matka vie ulkomaille, mutta suurimman osan voi tehdä Pyhämaasta käsin.
– Oslo ja Rauma ovat internetin kautta ihan yhtä lähellä, Karl Emil muistuttaa.
Hanna tietää, että 70–80-luvulla talossa vuokralla asuneet ovat myyneet lähes kaiken irtaimiston pois. Vain pitkä pöytä on jäänyt, koska se on ollut todennäköisesti liian suuri kannettavaksi pois.
Tällä hetkellä talon läntinen puoli on vielä asumaton. Lattialankut on siirretty pois, jotta alapohjan korjaukset voidaan tehdä ennen niiden takaisinasennusta. Hirsiseinät ovat pääosin hyväkuntoiset, mutta pohjoisella seinällä täytyy tehdä vielä hirsikorjauksia ennen kuin tämä puoli talosta otetaan asuinkäyttöön.
Hanna ja Karl Emil käyttävät remontoidessaan mielikuvistusta ja pitävät hauskaa. Taustalla on myös ekologinen ajatus, eikä turhaa tavaraa tarvita. Vaikka muuten kunnioitetaan vanhaa, ovat käytössä sentään modernit työkalut, josta betonimylly pihassa kertoo.
Molemmat kehuvat Pyhämaan kauneutta ja palveluja sekä ihmisiä, joilta on saanut apua helposti. Sen sai huomata, kun pariskunta halusi tehdä taloon puiset rännit.
– Laitoimme Pyhämaan facebook-ryhmään kysymyksen ja saimme pian viisi vastausta. Talven aikana kävimme kaatamassa sopivan kokoisia haapoja ja naapuri sahasi ne meille puoliksi. Näistä puolikkaista olemme pihalla kaivertaneet vesikouruja moottorisaha, kourukirves ja taltta apunamme, Hanna kertoo.
Haavasta tehty ränni ei ehkä ole nopein ja helpoin tapa, mutta he halusivat kokeilla miten aito haapakouru voidaan valmistaa.
Hannan mukaan he haluavat olla esimerkki ihmisistä, jotka ovat muuttaneet Pyhämaahan tyhjään taloon.
– Olemme molemmat arkkitehtejä ja haluamme osata myös käytännössä toteuttaa töitä, jota suunnittelemme muille, Karl Emil sanoo.
He ovat rakentaneet paljon itse omin käsin, mutta esimerkiksi kaivurihommiin tarvittiin ulkopuolista apua.
Hanna on kotoisin Raumalta ja Karl Emil on norjalainen.
– Olemme molemmat kotoisin länsirannikolta, sanoo Stavangerista lähtöisin oleva Karl Emil.
He tapasivat Tanskassa töiden kautta. Karl Emil myöntää, että kieli on vaikea, mutta Suomessa onneksi asiat hoituvat myös ruotsiksi, joka on käytännössä liki sama kieli.
Vaikka Hanna on melko läheltä kotoisin, ei alue ollut tuttu.
– Emme tienneet Pyhämaasta mitään, Hanna sanoo.
– Yleensä ihmiset valitseva ensin paikan ja sitten talon. Me emme varsinaisesti etsineet taloa täältä, Hanna jatkaa.
Talon edellinen omistaja halusi myydä talon juuri heille.
– Emme voineet sanoa ei, kun näimme tämän, Karl Emil jatkaa.
Noin 200-neliöisen päärakennuksen lisäksi tontilla on ulkorakennuksia niin monta, että Karl Emil ei ihan heti edes osaa sanoa lukumäärää. On kivinavetta ja puusuuleja sekä muutama muu rakennus.
– Kellari, jossa ei ole kattoa, ja tiilimuuntamo, Hanna lisää.
Tilalla on ollut aikoinaan paljon eläimiä, ainakin lehmiä. Nyt on kolme hevosta, kolme lammasta ja kissa.
– Meillä lampaat huolehtivat ruohon leikkaamisesta, Karl Emil kertoo ja lisää, että lampaat saavat pian oman portin.
Kivinavetta on rakennettu noin vuonna 1890 ja muut rakennukset ovat 1900-luvun alusta.
– Ulkorakennus on uudempi, koska siellä on betonilattia. Ehkä 1950-luvulta, Hanna arvelee.
Rakennusten keskelle jäävälle pihalle on jatkossa käyttöä, sillä ensi vuoden kesänä he aikoivat järjestää pihakonsertin, jonne kutsutaan ystäviä ja naapureita.
– Paikalle tulee Norjassa tunnettu yhtye soittamaan. He ovat Karl Emilin ystäviä, Hanna kertoo.
Tontilla ei ole omaa rantaa, mutta pääsy veneelle on. Sekin on tietysti puuvene.
Keskellä remonttia on tietysti pakko kysyä, että milloin on valmista?
– Ei meidän ole tarkoituskaan saada paikkaa valmiiksi, Karl Emil naurahtaa.
Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään 7.–8.9.2024.
