Suomalaisia katselijoita oli 130 ja ne huusivat ja ne hurrasivat ja koko stadionilla ollut 30 000-henkinen yleisö nousi seisomaan ja paljasti päänsä ja hurrasi, välillä kysyi yleisö, että onko tuo Stenroos enää laita ihminen, onko se tuommoinen tavallinen kuolevainen ja Suomen pojat sanoivat, että joo-o, on se, Vehmaalla, siellä Vakka-Suomessa se ensin näki päivänvalon ja se on meidän Albin se.”
Näin tyylitteli nimimerkki Sakeri Uudenkaupungin Sanomien pakinassa 17.7.1924. Vehmaalla syntynyt Albin Stenroos oli voittanut neljä päivää aiemmin maratonin olympiakultaa Pariisissa. Yleisurheilut Pariisissa alkoivat Ville Ritolan voitolla 10 000 metrillä ja päättyivät Stenroosin kultajuhliin maratonilla.
Muutenkin kisat menivät Suomelta erinomaisesti, sillä 37 mitalilla Suomi oli mitalitilaston kakkonen Yhdysvaltojen jälkeen.
Stenroos ei ollut kokenut maratoonari, vaikka ikää oli kertynyt jo 32 vuotta. Itse asiassa Pariisin maratonin oli vasta hänen uransa toinen ja ensimmäisestä oli kulunut aikaa jo 15 vuotta.
Hän voitti jo vuoden 1912 Tukholman olympialaisista pronssia 10 000 metriltä sekä maastojuoksun joukkuehopeaa, mutta jätti väliin vuoden 1920 kisat.
Pariisissa kuumissa olosuhteissa suomalainen jätti muut kauas taakseen. Italialainen hopeamitalisti Romeo Bertini hävisi lähes kuusi minuuttia.
– Epäiltiin, että onko hän jopa oikaissut, mutta se todistettiin, että ihan oikein meni, kertoo vehmaalainen Aarni Lahtinen .
Hän on ollut mukana järjestämässä Albin Stenroosin muistojuoksua monena vuotena. Hän on myös koonnut muistotaulun Stenroosin saavutuksista ja valokuvista. Se on aina nähtävillä Stenroosin muistojuoksujen aikaan Seuralan urheilukentällä.
Tämän viikon lauantaina juostaan olympiavoittajan nimeä kantavassa tapahtumassa. Tänä vuonna olympialaiset järjestetään jälleen Pariisissa ja 100-vuotisjuhla näkyy hieman myös muistojuoksussa.
Vehmaalaisen kuvanveistäjän Jarkko Rothin suunnittelemat mitalit jaetaan tänäkin vuonna kaikille osallistujille.
– Tänä vuonna mitaleihin kaiverretaan Pariisin maraton 1924. On vähän erikoisempaa, Aarni Lahtinen kertoo.
– Jarkko Roth suunnitteli mitalin jo 80-luvun alkupuolella, mutta 1986 se oli ensimmäisen kerran käytössä, hän jatkaa.
Osallistujat saavat muistoksi myös t-paidan ja lisäksi kolme parasta saa kotiinsa pokaalin.
– Puolimaratonin voittaja saa Albinin lahjoittaman Tukholman halkijuoksun kiertopalkinnon. Se on ollut Jukka Hyttisen hallussa vuoden ja hän sen palauttaa. Aina se on takaisin tullut, Lahtinen tietää.
Jukka Hyttinen voitti kilpailun viime vuonna ajalla 1.11,21.
Albin Stenroos syntyi Vehmaalla 25.2.1889. Vanhemmat ja neljä lasta muuttivat Vehmaan Saarikkalasta ensin Mietoisiin Albinin ollessa lapsi. Matka jatkui Uuteenkaupunkiin ja lopulta Helsinkiin.
Matti Jalavan kirjoituksessa vuonna 2008 Olavi Larjama muistaa Stenroosin korostaneen aina vehmaalaisuuttaan.
– Kyllä minä ehdottomasti olen vehmaalainen. Eivät ne minua Helsingissä noteeraa kuin Vehmaalla, muistaa vehmaalaissyntyinen Larjama Stenroosin sanoneen.
Vehmaa on muistanut omaa poikaansa kahdellakin tavalla. Muistomerkki Suojeluskunta Seuralan viereen pystytettiin jo vuonna 1926. Punagraniittinen muistomerkki siirrettiin 1930-luvulla nykyiselle paikalleen urheilukentän laidalle, kun se ennen oli keskemmällä pihaa. Albin ja hänen äitinsä Fredrika olivat paikalla kunniavieraina.
Albin Stenroosin tie sijaitsee lähellä Y-tietä ja Tummamäentietä. Siellä sijaitsee myös Stenroosin kotipaikka, mutta kotitaloa ei enää ole. Vuonna 1971 Vehmaan kotiseutuyhdistys pystytti muistokiven kotitalon paikalle.
”Päivän sankari, Pariisin olympialaisten maratonin kultamitalimies ja lukuisat muut kovat kilpailut kokenut veteraani saapui juhlaan rouvansa kanssa. Ikävuodet ovat harmaannuttaneet hiukset ja askel vaatii kepin tuekseen, mutta edelleen ryhdikkäänä ja pystypäisenä Albin Stenroos istuutui seuraamaan juhlallisuuksia ”, kirjoitti Uudenkaupungin Sanomat 18.8.1970.
Stenroos ei ole Vehmaan ainoa olympiavoittaja, sillä vuosien 1976, 1980 ja 1984 yksikkösoudun kultamitalisti Pertti Karppinen syntyi myös Vehmaalla. Timo Aaltonen , kuulantyönnön sisäratojen EM-kultamitalisti vuodelta 2000, syntyi Vehmaalla ja edusti Kiistoa.
– Albin Stenroos, Pertti Karppinen ja Timo Aaltonen ovat kaikki muutaman sadan metrin säteeltä kotoisin, Lahtinen sanoo.
Onkin ihmetelty, onko vedessä jotain suoritusta parantavaa ainetta.
Tänä vuonna maraton juostaan olympialaisten viimeisenä päivänä 11.8. Sata vuotta sitten maraton oli myös päätöspäivän ohjelmassa heinäkuun 13.
Silloin Pariisissa oli todella kuuma ja on hyvin mahdollista, että sama toistuu. Kuumuus ei kuitenkaan häirinnyt suomalaista voittajaa.
”Kääntöpaikalle tullessani tuntui, että en koskaan 20 km:n juoksun jälkeen ole ollut niin hyvässä vireessä”, Stenroos muisteli Uudenkaupungin Sanomissa 18.8.1970.
Stenroos kuoli 30. huhtikuuta 1971 Helsingissä 82-vuotiaana. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Muistojuoksu kerää kymmeniä juoksijoita Vehmaalle
Albin Stenroosin muistojuoksu kilpaillaan Vehmaalla lauantaina 29.6. Kilpailussa juostaan miesten ja naisten sarjoissa puolimaraton, 10,5 ja 6 kilometrin maantiejuoksut kilpasarjoina sekä 6 kilometrin hölkkäsarja. Lisäksi 15-vuotiaat työt ja pojat kilpailevat 6 kilometrin matkalla.
Viime vuonna kilpailuun osallistui 49 juoksijaa eri sarjoissa. Parhaimpina vuosina viivalla on ollut jopa 90 kilpailijaa.
– Puolimaratonille on osallistunut yleensä kymmenkunta juoksijaa, Aarni Lahtinen kertoo.
Kilpailuun ei ole ennakkoilmoittautumisia, vaan vasta kisapäivänä nähdään, paljonko juoksu tänä vuonna houkuttelee mukaan.
– Hölkkäsarjoissa on aina vakioporukka mukana, Lahtinen sanoo.
Kilpailun ajankohta on hieman elänyt, mutta kesä–heinäkuun vaihde on yleisin aika.
– On katsottu, ettei tapahtuma osu Ike-hölkän kanssa päällekkäin, Lahtinen kertoo.
Tänä vuonna Ike-hölkkää ei enää juosta.
Parin vuoden kuluttua juoksutapahtuma täyttää 40 vuotta. Tosin koronavuotena 2020 kilpailua ei järjestetty.
Vehmaan Kiisto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Lahtinen on entisenä kuntojaoston puheenjohtajana ja seuran sihteerinä ollut pitkään mukana toiminnassa, mutta nykyisin hän on vain kuntojaoston jäsen.
Hän on ollut järjestämässä muistojuoksua yhdessä parinkymmenen muun henkilön kanssa. Suuri työ on esimerkiksi reittiopasteiden pystytys. Lahtinen muistaa, että kerran opasteet hävisit yön aikana, joten nyt osa laitetaan paikoilleen vasta aamulla.
– Reitti on kohtuullisen vaikea ja siinä on korkeuseroja. Siitä on sanottu, että on haastava. On asvalttia ja hiekkatietä puoliksi.
Juoksu alkaa Seuralasta, kulkee Kalannintietä ja Vihtjärventietä pitkin palaten takaisin Seuralaan.
Albin Stenroosin muistokisa alkaa lauantaina kello 13. Sunnuntaina Seuralan urheilukentällä järjestetään aluekisat klo 11 alkaen.
