Ampiaisia tunnetaan maassamme noin viitisenkymmentä lajia. Näistä reilut kymmenkunta elää yhdyskunnissa ja loput ovat erakkoja. Kaikkiruokaiset ampiaiset saalistavat kärpäsiä, perhosentoukkia ja muita sopivan kokoisia hyönteisiä. Ampiaisen toukat elävät hyönteisravinnolla, joten varsinkin yhdyskunnissa elävien ampiaisten saalismäärät voivat verottaa tuntuvasti alueen hyönteiskantaa.
Hämähäkkien verkkoihin jää saaliiksi monenlaisia hyönteisiä. Erilaisia pyyntiverkkoja ja seittiansoja rakentavien lajien lisäksi ryhmässä on myös muilla tavoin saalistavia petoja. Jotkin lajit juoksevat saaliinsa kiinni, tai väijyvät ja yllättävät sen.
Veden läheisyydessä elävistä lajeista osa on ulottanut saalistamisensa pinnan alle, sillä ne osaavat sukeltaa saaliiksi pieniä vesieläimiä. Vesihämähäkki on vienyt tämän ominaisuuden niin pitkälle, että se on sopeutunut suureksi osaksi elämään veden alla.
Hämähäkkieläimiin kuuluvassa petopunkkien lahkossa on monia tehokkaita saalistajia. Osaa lajeista käytetään kaupallisesti kasvien tuhohyönteisten torjuntaan. Petopunkeille kun maistuvat lajin mukaan esimerkiksi harsosääsket, ripsiäiset, jauhiaiset tai vihannespunkit.
Laajasta ja monimuotoisesta luteiden heimosta löytyy paljon erilaisia saalistajia. Myös petoluteita käytetään biologisessa tuholaistorjunnassa. Jotkin lajeista ovat veden äärellä tai vedessä eläviä petoja.
Luteisiin lukeutuvat isomalluaiset elävät monenlaisissa sisävesissä miltei koko Suomessa. Ne uivat tavallisesti selkää, eli vatsapuoli pintaa kohden. Tästä syystä niiden väritys on moneen muuhun hyönteiseen nähden nurinkurinen ja selkäpuoli on vatsapuolta vaaleampi.
Pitkäjalkaiset veden pinnalla vilistävät vesimittarit kuuluvat nekin luteisiin, vaikka ulkonäkö muistuttaa enemmän lukkeja. Vesimittareilla on kuitenkin hyönteisten tapaan vain kuusi jalkaa, kun hämähäkkieläimiin kuuluvilla lukeilla niitä on kahdeksan.
Vesimittarit iskevät kimppuun, kun veden varaan joutuu hyönteinen. Ne aistivat saaliinsa hätääntyneet liikkeet veden pintaa kulkevien värähtelyjen avulla.
Petohyönteisillä on monesti kokoaan suurempi merkitys. Esimerkiksi sudenkorentojen toukat elävät ja kehittyvät vedessä. Aikuiselämänsä ne kuitenkin viettävät maalla, jonne suurin osa myös lopulta kuolee. Näin niiden mukana poistuu ravinteita vesiympäristöstä.
Toisaalta petohyönteisillä voi olla roolinsa vaikkapa laajoja tuhoja aiheuttavien kasvituholaisten hillitsemisessä. Laajoja metsätuhoja aiheuttavalla kuoriaisella, kirjanpainajalla, on useampiakin sitä saalistavia petohyönteisiä. Nämä voisivat toimia puiden suojelijoina, kunhan niille taataan sopiva elinympäristö.