Tagi: katujen kertomaa
Katujen kertomaa: Nekkuja, limonadia ja puukengän siemeniä putkuista
Kauppaneuvos Knut Wallin omisti 1890-luvulta aina 1920-luvulle tontin Wasaborgin korttelista, joka ulottui Aliseltakadulta Koulukadun vartta pitkin Rantakadulle saakka. Komea puinen liikerakennus sijaitsi Alisenkadun varrella...
Katujen kertomaa: Virtasen peltisepänliike ja Hatin paja
Uudenkaupungin Nahkatehdas Oy lopetti toimintansa 1952 ja Rantakatu 25 tontin kiinteistöt myytiin Reino ja Arvo Virtasen omistamalle Vakka-Suomen Rauta- ja Levyteos -yritykselle. Veljekset olivat...
Katujen kertomaa: Uudenkaupungin nahkatehdas Rantakadulla
Rantakadun varrella, nykyisessä osoitteessa Rantakatu 25, toimi nahkatehdas jo 1800-luvun ensimmäisinä vuosina. Nahkatehtaan oli perustanut Längelmäeltä kotoisin ollut Joonas Uskelin , jonka vaimo oli...
Katujen kertomaa: Arkkipiispan syntymäkoti ja kaupungin ensimmäinen pankkiautomaatti
Rantakadun ja Sepänkadun kulmatontille, Sepänkadun itäpuolelle valmistui 1890-luvun alussa laivuri Johan Palmrosin ja puoliso Evelinan perheen komea puutalo. Talo oli Rantakadun suuntainen ja päädyssä...
Katujen kertomaa: Kaupungin ”komeimman talon” tulipalo Ranta- ja Liljalaaksonkadun kulmassa
Uudessakaupungissa elokuussa 1846 riehuneessa suuressa kaupunkipalossa tuhoutui 87 kotia, vain kolme niistä oli palovakuutettu. Nämä olivat kauppias F. Malmlundin , kauppias S. Ertmanin sekä...
Katujen kertomaa: Rukoushuoneella kokoontuivat yhdistykset ja pidettiin juhlia
Nykyisen Vakka-Suomenkadun ja Rantakadun kulmassa sijaitsee suurehko vanha puurakennus, entinen seurakuntatalo, rukoushuone. Kyseiseltä kulmatontilta oli vuonna 1891 myyty purettavaksi kaksi huonetta käsittävä sepäntytär Nordströmin...
Katujen kertomaa: Rantakatu oli pitkään pääväylä satamaan
Rantakatu on Uudenkaupungin ruutukaava-alueen eteläisin katu, joka kulkee pitkin meren eli Kaupunginlahden rantaa. Ranta oli pitkään 1800-luvulle vielä epäsäännöllinen, eikä varsinaista katua vielä tuossa...
Katujen kertomaa: Blasieholma oli merimiesten ja käsityöläisten aluetta
Uudenkaupungin tonttipula oli 1700-luvun puoliväliin mennessä kasvanut suureksi. Maanmittari Hans Hansson oli laatinut kaupungin ruutuasemakaavan 1649 eikä kaupungin alueelta ollut sen jälkeen kaavoitettu lisää...
Katujen kertomaa: Liito-oravakin bongattu Nervanderinpuistossa
Ruokolanjärven eteläpuolella sijaitsevaa mäkeä kutsuttiin Polttimonmäeksi tai Pränninmäeksi, se kun sijaitsi vastarannalla viinanpolttimoa eli viinapränniä. Mäellä oli vielä 1880-luvulla kolmekin tuulimyllyä, joista yksi, kauppaporvari...
Katujen kertomaa: Rautatie rakennettiin lähes sata vuotta sitten halki kaupungin
Uusikaupunki oli kauppakaupunki, josta sekä saaristolaiset että sisämaan asukkaat kävivät ostamassa mm. suolansa. Kun Turun ja Tampereen välisellä rautatiellä aloitettiin liikenne kesällä 1876, ei...
Katujen kertomaa: Hakametsä, aikansa Suomen suurin asuntorakennushanke
Uudenkaupungin kehitys oli hyvin voimakasta 1970-luvun alussa. Kun kaupungin asukasluku vuonna 1960 oli 4500, oli se kymmenen vuoden kuluttua kasvanut jo lähes 8000 asukkaaseen...
Katujen kertomaa: Sorvakon kerros- ja rivitaloalue rakennettiin 1960-luvun lopussa
Kaupungin teollistuessa ja asukasluvun kasvaessa tarvittiin uusia asuinalueita ja asuintaloja. Uusikaupunkilainen rakennusliike Rakennusvasara Oy pyysi vuonna 1964 kaupungilta ensin vuokrata ja myöhemmin ostaa Sorvakosta...
Katujen kertomaa: Jugend- ja funkisarkkitehtuuria Sorvakossa
Siltakadulle valmistui vuonna 1909 komea jugend-tyylinen kivitalo, sähkötehdas. Kaupunki päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen ja sitä varten Sorvakonmäen varrelle rakennettiin vuonna 1909 valmistunut sähkötehdasrakennus.
Rakennus on...
Katujen kertomaa: Sorvakkoon keskittyivät kaupungin sairassijat
Ainoa uusikaupunkilainen katu, joka on saanut nimensä uusikaupunkilaisen naisen johdosta on Mariantie. Tien nimi otettiin käyttöön 1940-luvulla ja nimi tuli siitä, että Sorvakonmäellä nykyisen...
Katujen kertomaa: Hoitoa ja terveyttä Terveystieltä
Sairaalakatu kulkee nykyään Sorvakossa Siltakadun ja Välskärintien välillä. Sen varrelta löytyy nyt muun muassa kaupungin ikäihmisille tarkoitettu palveluyksikkö Merituulikoti ja myös ikäihmisten vuokrakerrostalo Sorvakkokoti....
Katujen kertomaa: Santtion ja Saarniston asuinalueet
Uudessakaupungissa oli vuonna 1965 vajaat 5000 asukasta, viiden vuoden kuluttua luku oli jo 7500 ja kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 1975, asukasluku oli jo 12 300.
Kasvavalle...
Santtiorannan ja Kaunisrannan poluilla
Vuonna 1898 Santtionrantaan päätettiin rakentaa uimahuone naisuimareita varten. Kaupungin ylläpitämiä uimarantoja oli juuri tämä ranta Santtiossa ja toinen Sorvakossa ns. Ykskoivun ranta, joka oli...
Katujen kertomaa: Mielisairaala-alueesta virastojen alueeksi
Kaupungin virastotalolle, poliisilaitokselle, U-Soten palveluihin tai vaikka päiväkoti Aurinkolinnaan kuljetaan nyt Kasarminlahdentietä, Mörnenkatua tai Poliisikujaa pitkin entisen Välskärintien sijaan. Uudet kadunnimet kertovat kaikki alueen...
Katujen kertomaa: Kasarmin alueesta mielisairaalaksi
Kaupungin virastotalolle, poliisilaitokselle, U-Soten palveluihin tai vaikka päiväkoti Aurinkolinnaan kuljetaan nyt Kasarminlahdentietä, Mörnenkatua tai Poliisikujaa pitkin entisen Välskärintien sijaan. Uudet kadunnimet kertovat kaikki alueen...
Katujen kertomaa: Nestekaasua ja huvilakesiä Häpönniemessä
Häpönniemi on keskustan länsipuolella, telakan ja Janhuan välissä oleva meren rantaan rajoittuva niemi. Aika erikoisen nimen taustasta löytyy useampiakin tulkintoja.
Niemellä kesiään viettänyt asessori Herman...