Kulunut vuosi on tuonut kunnille mukanaan lisää talousvaikeuksia inflaation, korkojen nousun ja ennakoimattomien valtionosuusleikkauksien myötä. Tämä on tuonut moneen kuntaan menosopeutuksia. Kunnanjohtajille suunnatussa kyselyssä selviää, että kunnissa ilmapiiri on kuitenkin pääosin hyvä ja tulevaisuuteen uskotaan rankasta vuodesta ja sumuisesta tulevaisuudesta huolimatta. Ilonpilkahduksina näkyy muun muassa kasvanut asukasluku sekä valmistuneet päiväkotikiinteistöt. Kunnissa uskalletaan investoida niin palveluihin kuin kiinteistöihinkin.
Uudessakaupungissa on tänä vuonna pohdittu sekä talous- että työllisyystilanteen mukanaan tuomia haasteita. Kaupungissa tehdään parhaillaan talouden sopeuttamisohjelmaa, johon liittyvien yt-neuvotteluiden tuloksiakin odotellaan yhä. Säästötarve on noin kolme miljoonaa euroa ja yt-neuvottelut voivat johtaa jopa 50 henkilön irtisanomiseen. Kuinka tämä kaikki on vaikuttanut kaupungin ilmapiiriin?
– Vaikutelmani on, että asukkaat arvostavat kaupungin hyviä puolia ja tiedostavat myös kehittämistarpeet. Uusikaupunki on jokaisen kaupunkilaisen asia ja se on hyvä niin, kuvailee Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio .
Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että kaupungin suurimman työllistäjän eli Valmet Automotiven tulevaisuudennäkymät ovat vielä epäselviä. Tänä vuonna autotehtaalla on ollut sekä lomautuksia että irtisanomisia, vaikka uusi auto saatiinkin tuotantoon loppuvuodesta.
– Autotehtaan laajat lomautukset ja irtisanomiset toivat haastetta, mutta onnistuimme eri toimenpitein pehmentämään niiden vaikutuksia kokonaistyöttömyyteen, Vainio kuvailee
Vainio muistuttaa, että valtioneuvosto on myöntänyt miljoonien hankerahoituksen kaupungille äkillisen rakennemuutoksen synnyttämien ongelmien hoitoon. Lisäksi on myönnetty koko Varsinais-Suomelle tarkoitettua tukea.
Varsinais-Suomeen kohdennetaan lisäksi erillisellä päätöksellä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta 400 000 euroa. Tämä rahoitus on tarkoitettu kokonaisuudessaan Vakka-Suomen ja lähialueen äkillisen rakennemuutoksen selättämiseksi.
Työttömäksi jääneitä ja yrityksiä tuetaan siis monin keinoin, mutta myös mahdollisen tulevan työvoiman saamiseksi kaupunki on tehnyt yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä.
– Olemme toteuttaneet koulutuksen pilottiprojekteja ja erilaisten tapahtumien kautta olemme saaneet merkittävän määrän opiskelijoita tutustumaan alueen tarjoamiin työllistymisen ja elämisen mahdollisuuksiin, Vainio iloitsee.
Haasteita kaupungissa siis riittää, mutta kyllä kaupungista hyviäkin asioita löytyy. Uudenkaupungin tämän vuoden positiivisiksi asioiksi Vainio listaa onnistuneen turistisesongin, Wintterin aikataulun ja kustannustehokkuuden sekä Lounais-Suomen Jätehuollon palvelutarjonnan.
– Pääkirjaston korjaushanke ja Kalannin aurinkovoimalan rakentaminen alkoivat. Alisenkadun kunnostustyöt ja Merituulikodin peruskorjaus valmistuivat. Kilpailutimme joukkoliikenteen ja aloitimme keskusta-alueen palvelukyydin. Saimme Kalannin yleiskaavaehdotuksen valmiiksi ja osallistavan budjetoinnin kokeilu toteutettiin onnistuneesti, Vainio listaa.
Ensi vuonna Uudenkaupungin tulos on vuosikatteella mitattuna tasapainossa. Vuosikate ei kuitenkaan riitä investointeihin, joten kaupunki velkaantuu.
– Asukkaille tuotettavien palveluiden turvaaminen taloudellisesti kestävällä tavalla on Uudenkaupungin suurin haaste ensi vuonna. Myös työvoiman saannin haastavuus on kasvava ongelma monissa ammattiryhmissä, Vainio pohtii.
Kaupungin ja liikelaitosten ensi vuoden tulos arvioidaan olevan kuitenkin noin 170 000 euroa positiivinen ja tilikauden ylijäämäksi noin 500 000 euroa.
– Verotulojen kehitys riippuu yleisesti taloustilanteesta sekä merkittävältä osin auto- ja akkutehtaan työntekijämääristä, Vainio toteaa.
Uusikaupunki investoi kahden seuraavan vuoden aikana merkittävästi Wintteriin liittyviin hankintoihin. Kaupunki käyttää rahaa myös Pajalan toimintakeskuksen, pääkirjaston, Mörnen ja Pohitullin palloiluhallin korjauksiin. Lisäksi investointilistalla on teiden kestopäällystyksiä, jalkapallon täysimittainen tekonurmikenttä, teiden kunnostuksia, katuvalaistuksia sekä hulevesiverkon ylläpitokorjauksia.
Laitilassa etsitään asuntoja ja tasapainoa talouteen
Naapurikunnassa Laitilassa fiilis on korkealla, vaikka talouden sopeuttamistoimet siintävät jo horisontissa. Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus toteaa, että maailmantalouden haasteista huolimatta laitilalaiset yritykset näyttävät pärjänneen tänäkin vuonna kohtuullisen hyvin.
– Työllisyystilanne Laitilassa on hyvä ja monella yrityksellä vaikuttaa olevan myös investointihaluja, joten uskoa tulevaisuuteen löytyy, Kattelus lisää.
Hän nostaa Laitilan kuluvan vuoden suurimmaksi onnistumiseksi sen, kuinka hyvin sotaa paenneet ukrainalaiset ovat kotoutuneet osaksi kaupunkia.
– Tästä merkkinä on suuri kotikuntaoikeutta hakeneiden ukrainalaisten määrä. Se veti koko kaupungin väkiluvun kehityksen positiiviseksi, Kattelus iloitsee.
Yleinen taloudellinen taantuma ja korkojen nousu osuu Laitilan kannalta muutenkin haastavaan tilanteeseen, koska kaupunkiin kaivattaisiin kipeästi uusia asuntoja.
– Laessaaren uudelle asuinalueelle valmistuu huipputontteja ja tämä on vasta ensimmäinen useammasta uudesta omakotikaavastamme. Tonttitarjontaa siis on. Sen lisäksi Laitilan asuntomarkkina kaipaisi sekä uusia kerros- että rivitaloasuntoja. Erityisesti kerrostalohankkeet näyttävät tässä markkina- ja korkotilanteessa haastavilta, Kattelus toteaa.
Asuntomarkkinoinnin lisäksi Laitilassa tehdään ensi vuonna töitä talouden tasapainottamisohjelman laatimiseksi. Kattelus toteaakin, että kuntatalouden hyvät vuodet ovat takana ja tulevat vuodet kunnissa on osattava kiristää vyötä.
– Säästäminen on taitolaji, sillä tulevasta elinvoimasta täytyy tarkasta taloudenpidosta huolimatta huolehtia. Se tarkoittaa rohkeita panostuksia oikeisiin asioihin vaikeinakin aikoina, Kattelus pohtii.
Ensi vuoden Laitilan talousarviossa painottuvat erityisesti infrainvestoinnit, joilla uusia omakotitaloalueita rakennetaan.
– Toisaalta huolehdimme olemassa olevasta vesijohto- ja kaukolämpöverkosta. Tämä on tärkeää ja osin näkymätöntä työtä, joka on kuitenkin sitä kunnan elinvoiman kovaa ydintä, tiivistää Kattelus.
Pienissä kunnissa talous ja korkokulut huolenaiheina
Kuntalaisten palveluihin ja hyvinvointiin uskalletaan investoida talouden kiristymisestä huolimatta
Vakka-Suomen alueen pienemmissä kunnissa painitaan osin samojen ongelmien kanssa kuin Uudessakaupungissa ja Laitilassa, mutta erojakin löytyy. Vehmaalla iloitaan siitä, että kunnalla menee tällä hetkellä taloudellisesti historiallisen hyvin. Taivassalossa ja Pyhärannassa on tänä vuonna tarkasteltu kunnan toimintoja uusien kuntapomojen silmin. Pyhärannassa huolta aiheuttaa murroksessa oleva hallinto ja Taivassalossa huolehditaan vahvasta taloudesta huolimatta korkokuluista. Kustavin talous porskuttaa, mutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen paikallinen palvelutuotanto huolettaa.
Vehmaa on saanut pinnistettyä talouden tarkkailussa olleesta kunnasta kohti positiivista tulevaisuutta. Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen luonnehtii oman kuntansa ilmapiiriä muutenkin hyväksi.
– Tosin ilmapiiri on aina ollut hyvä. Vehmaalla on päätöksenteossa kyetty aina keskustelemaan vaikeistakin asioista kaikkien kesken viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa, Koskinen toteaa.
Vehmaan kunnan suurin viimeaikainen onnistuminen on Koskisen mukaan se, että kunnalle on laadittu realistinen ja ylijäämäinen talousarvio vuodelle 2024.
– Lisäksi teimme historiallisen veropäätöksen kunnallisveron laskusta, Koskinen iloitsee.
Vehmaan kunta on tekemässä tänä vuonna ylijäämää ja ensi vuoden hyvän taloussuunnitelman turvin investointeja on tulossa 605 000 eurolla.
– Suurimpina investointeina on päiväkodin remontti ja mahdollinen terveysaseman kiinteistön saneeraus, Koskinen listaa.
Tulevien vuosien suurin haaste on Vehmaalla talous, eikä suinkaan vähiten sen takia, että valtio Koskisen sanoin ”soutaa ja huopaa” valtionosuuksien kanssa.
– Vehmaan osalta merkityksellinen asia on myös uuden kipparin valinta ensi vuonna, pian eläkkeelle jäävä kunnanjohtaja Koskinen toteaa.
Taivassalon uutena kunnanjohtajana syksyllä aloittaneen Sanna Häklin mukaan kunnassa on hyvä ilmapiiri. Syksyn aikana kunnan strategisia tavoitteita on työstetty ja niiden pohjalta toimintakulttuuria kehitetään entistä positiivisemmaksi.
– Taivassalossa on tänä vuonna onnistuttu kustannustehokkaassa palvelutuotannossa, enkä koe, että olisimme epäonnistuneet missään, Häkli summaa.
Taivassalonkin ensi vuoden suurin haaste liittyy talouden epävarmuuteen muun muassa korkokulujen suhteen.
– Kuntamme taloudellinen tilanne on kuitenkin lähtökohtaisesti niin vahvalla pohjalla, että Taivassalo kestää nämä epävarmat vuodet, Häkli huomauttaa.
Taivassalon ensi vuoden talousarvio on realistinen ja se sisältää paljon kunnan kehittämistoimia. Talousarviota on valmisteltu viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyössä.
– Uskon, että kaikilla on vahva tahtotila kuntamme kehittämiseen, hän lisää.
Taivassalo investoi ensi vuonna muun muassa Hakkenpään kehittämiseen, urheilukenttään ja varikon hallin korjaukseen.
– Lisäksi investoimme omakotitonttimyyntiä edistäviin alueen kehittämistoimenpiteisiin, Häkli tiivistää.
Kustavin kunnanjohtaja Rauno Peltolan mukaan kuntaan kuuluu isossa kuvassa hyvää, vaikka kuntatalouden lähivuodet ovatkin paljolti hämärän peitossa.
– Yleinen ilmapiiri on hyvä ja luottamushenkilöiden yhteistyö sujuu erinomaisesti. Ensi vuonna aloitamme Kustavin 150-vuotisjuhlien tapahtumien ketjun ja samana vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta kirjailija Volter Kilven syntymästä, Peltola kuvailee.
Kustavissa huolta herättää Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan tuottamat palvelut. Moni pohtii sitä, saako kunnasta jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita laisinkaan vai onko niiden perässä mentävä lähikuntiin.
– Kustavissa on kehitetty ja aloitettu kunnan omana toimintana uusia kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä palveluita. Mainittakoon näistä vaikkapa Klipunkarin saunan talviuinti, Kivimaan koulun lähiliikuntapaikan monitoimikaukalon käyttöönotto ja ikäihmisten päivätoiminnan käynnistäminen Kustavin palvelukeskuksissa, Peltola listaa.
Mainittavia epäonnistumisia ei Kustavin kunnassa ole vuoden aikana tapahtunut, mutta Peltola toteaa kirjaston tilaratkaisujen edistymiseen liittyvät viiveet pienenä miinusmerkkinä.
– Ensi vuoden suurimpana haasteena on talouden ja toiminnan yhteensovittaminen sekä palveluiden järjestämisselvityksen ja -suunnitelman onnistunut läpivienti. Haasteena on myös uuden kunnantalon rakentamishankkeen onnistuminen, Peltola kertoo.
Kustavin kunnan ensi vuoden talousarvio edistää kunnan kahta strategista tavoitetta. Toisaalta Kustavin elinvoimaa kehitetään ja Peltolan mukaan siihen satsataan elinvoimainvestoinneilla.
– Samaan aikaan huolehditaan tasapainoisen ja investoinnit mahdollistavien menestystekijöiden toteutumisesta. Talousarvio on ylijäämäinen ja sen toiminnalliset tavoitteet parantavat kuntalaisten palveluita ja kehittävät kunnan elin-, veto- ja pitovoimaa, Peltola kuvailee.
Kustavin kunnan suurimmat investoinnit ensi vuonna liittyvät juuri kunnantalon 920 000 euron rakennushankkeeseen sekä Takviikin asuinalueen kunnallistekniikan rakentamiseen.
Pyhärantaa luotsaa syksyllä valittu uusi kunnanjohtaja. Tuore kuntapomo Jukka Laiho toteaakin, että Pyhärannan kulunut vuosi käynnistyi hallinnollisissa vaikeuksissa.
– Kunnasta lähti kunnanjohtaja, talousjohtaja ja hallintosihteeri, siis puolet kunnan keskeisistä hallinnollisista resursseista, Laiho huomauttaa.
Pyhärannassa korvaavat rekrytoinnit etenivät hitaasti ja virkamiesten valinnat valmistuivat vasta syyskuun alussa, kun hän aloitti tehtävässään.
– Haasteellisen hallinnollisen tilanteen haltuunotto kestää aikansa. Resurssivaje on johtanut siihen, että monet kunnille tavanomaiset hallinnolliset käytännöt ovat rapautuneet ja ratkaisuja on jouduttu hakemaan tavoiteltavan lopputuloksen kautta. Kunnan luottamushenkilöiden näkökulmasta tilanne on ollut omiaan kiristämään ilmapiiriä, Laiho kuvailee.
Hän kuitenkin lisää, että kunnanhallituksessa henki on tällä hetkellä hyvä ja uskoa parempaan tulevaisuuteen löytyy.
– Kunnan onnistumiset voi kiteyttää siihen, että Pyhärannassa on saatu käyttöön kaksi uutta toimivaa päiväkotia: Ihodeen ja Reilaan. Epäonnistumisen puolelle kääntyy hallinnollisten resurssivajeiden hidas paikkaaminen, Laiho pohtii.
Laihon mukaan Pyhärannan suurin haaste myös ensi vuodelle liittyy hallintoon. Hän toteaakin, että päätettävien asioiden valmistelu tapahtuu edelleen pahasti viime tipassa.
– Kuntalaisille, valtuustolle ja kunnanhallitukselle tulee saada näkyvyys valmisteltaviin ja valmisteluun tuleviin asioihin vuosikelloajattelun mukaisesti. On oletettavaa, että avoin valmistelu ja selkeys valmistelua ohjaavista linjauksista parantaa luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta ja johtaa aikaa myöten parempaan ilmapiiriin ja kokouskulttuuriin, Laiho summaa.
Pyhärannan ensi vuoden talous näyttää kutistuvien valtionosuuksien seurauksena haasteelliselta, mutta kunnan tase on vahva, koska kertynyttä ylijäämää on runsaasti. Pyhärannan omavaraisuusaste on myös hyvä.
– Kunnalla on taseen kautta puskuria kestää alijäämäisiä vuosia ja aikaa suunnitella ja sopeuttaa palvelurakenne käytettävissä oleviin tuloihin, Laiho lisää.
Pyhärannan kunnassa tarkastellaan palvelurakennetta ensi vuonna. Se tehdään Laihon mukaan strategialähtöisesti siten, että se kytkee yhteen kunnan kylien tasapainoisen kehittämisen, palveluiden järjestämisen laadun ja kustannustehokkuuden.
– Päiväkotien rakentamisen jälkeen kunnassa ei ole ensi vuodelle suuria investointeja. Keskeisiä parannettavia kohteita ovat kaavatiet, Rohdaisten koulun käyttövesiputkiston uusiminen, vesi- ja viemäriverkoston kunnostus ja rakentaminen. Kuhunkin kohteeseen on budjetoitu 60–70 000 euroa, Laiho tiivistää.
Uudenkaupungin Sanomat toteutti kunnanjohtajakyselyn myös viime vuodenvaihteessa. Kuinka kuntien tilanne on muuttunut? Katso tästä.
