Laitilassa ja Uudessakaupungissa järjestettiin tällä viikolla valtakunnallinen Pyörämatkailufoorumi, joka kokosi yhteen pyörämatkailun kehittäjiä eri puolilta maata. Kolmepäiväinen tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan ja sen tavoitteena on valmistella strategia, joka nostaa Suomen pyörämatkailun unelmakohteeksi.
Tiistaina foorumiin osallistuneet kokoontuivat Laitilan Louhenlinnaan. Päivän aikana kuultujen lukuisten puheenvuorojen perusteella pyörämatkailun kehittäjillä on yksimielinen näkemys siitä, miten pyörämatkailu saadaan nousuun: tarvitaan sekä laajaa yhteistyötä että panostusta pyörämatkailijoiden palveluihin.
Siitäkin pyörämatkailufoorumissa oltiin yksimielisiä, että Suomen pyörämatkailun kirkkain tähti on luonto.
– Ja tässä meillä on vielä se etu, että ollaanpa Suomessa missä vain, niin 5–15 minuutissa pääsee luonnon keskelle, muistutti koordinaattori Heli Laukkanen Pyörämatkailukeskuksesta.
– PYÖRÄMATKAILUN kehittämisessä aivan keskeistä on yhteistyö, jolloin me yhdessä mietimme parhaita toimintatapoja ja yhteisvoimin teemme myös panostuksia. Kaikkien voimavaroja syö, jos jokainen yrittää keksiä sitä kuuluisaa pyörää yksinään.
Hänestä yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi reittien tuotteistamisessa.
– Yksittäisten reittien sijaan on luotava laajempia ja monipuolisempia kokonaisuuksia, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolisia elämyksiä useamman päivän tai jopa yli viikon lomalle.
Laukkanen painotti, että reittien tuotteistaminen pitää sisällään myös niin majoitus- ja ravintolayritysten kuin erilaisten pyöräpalvelujen, kuten vuokrauksen, huollon ja kuljetusten, kehittämistä.
– Esimerkiksi kuntien panosta tarvitaan vaikkapa reittien laadun, turvallisuuden ja opastuksen parantamiseen.
SELVÄKSI kävi sekin, että kuten matkailijat yleensäkin, niin myös pyörämatkailijat odottavat saavansa monipuolisia palveluita.
– Jos puhutaan huippureiteistä, niin olennainen osa niitä ovat myös hyvät palvelut, Laukkanen korosti ja sanoi suoraan, että pyörämatkailu ei Suomessa kehity, ellei erilaisia palveluja ole saatavilla.
– Meillä on kyllä hyviä pyöräilyreittejä hienoine nähtävyyksineen, mutta haasteena on erityisesti palvelujen saatavuus suomalaisten kesälomakauden ulkopuolella.
Ukipoliksen Jouko Parviainen korosti, että palveluista pitää myös infota pyörämatkailijaa hyvin.
– Reitille lähtevän pitää tietää tarkkaan, mitä palveluja missäkin kohdin reittiä on tarjolla.
Asiantuntija Henna Palosaari Pyörämatkailukeskuksesta muistutti, että pyörämatkailijoiden alla on varsin erilaisia kulkupelejä.
– Tarvitaan erilaisia reittejä, ja kun sähköpyörien määrä on hurjassa kasvussa, niin se kasvattaa myös reittien pituutta huomattavasti ja tuo uusia mahdollisuuksia matkailuun.
Pyörämatkailu
Kasvava trendi maailmanlaajuisesti
Keski-Euroopassa sen liikevaihto on jo ylittänyt risteilymatkustamisen
Näkyvin rahavirta tulee palveluista, kuten majoituksesta, pyörien vuokrauksesta, ravintola- ja kahvilapalveluista
Pidentää Suomen lyhyttä matkailukautta, sillä suosittu pyörämatkailukausi on touko–lokakuun välisen ajan
Eniten rahaa käyttävät keskimääräistä varakkaammat niin sanotut luottokorttipyöräilijät, jotka arvostavat omin voimin liikkumista, lähiruokaa ja paikallisia elämyksiä
Aiheesta paljon infoa sivustolla bikeland.fi
Paneelissa pohdittiin keinoja kehittää pyörämatkailua: ”Ei voi käyttää palvelua, josta ei tiedä”
Pyörämatkailufoorumin paneelikeskustelussa pohdittiin keinoja Suomen kohottamiseksi todelliseksi pyörämatkailumaaksi. Esiin nousi esimerkiksi Suomen suotuisa ilmasto.
– Meillä on vakaat olosuhteet ja harvoin ääri-ilmiöitä tai esimerkiksi liian kuumaa pyöräilyyn, kehaisi europarlamentaarikko Henna Virkkunen .
– Lisäksi Suomi on turvallinen maa, täällä noudatetaan liikennesääntöjä ja pyöräilyyn sopivia teitä on paljon, Finnlinesin Satu Hirvenoja jatkoi positiivisten asioiden listaa.
Maskun kunnan elinvoimapäällikkö Lauri Hyttinen korosti toimivan infran lisäksi palvelujen merkitystä.
– On oikeastaan yllättävää, miten vähän monilla suosituilla reiteillä on esimerkiksi majoituspalveluja.
– Ja sitä pitää korostaa, että pienetkin palveluntuottajat pitäisi pystyä löytämään sähköisesti. Ei voi käyttää palvelua, josta ei tiedä, Hirvenoja lisäsi.
Telle Tuominen Turun Ammattikorkeakoulusta korosti palvelujen saavutettavuutta.
– Palveluja pitää olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti löydettävissä, siis sekä ihan fyysisesti että myös siten, että niitä on helppo ostaa.
Pyörävuokrausyritys Carfieldiä pyörittävä Frank Tuominen tietää, että usein vie aikansa ennen kuin jonkin palvelun asema vakiintuu.
– Se alku on työlästä ja raskasta, kun pitäisi olla auki, mutta asiakkaita ei vielä ole kauheasti.
Solina Saarikoski
