Tapahtumaan kokoontui arviolta 40–50 ihmistä, pääosa Hakametsästä, mutta osallistujia oli myös ainakin Salmelta ja Ruokolasta.
Kaupungin talousarvioon on varattu tälle vuodelle 50 000 euroa alueen kunnostamiseen.
– Se täytyy heti todeta, että raha ei riitä valaistukseen. Ehkä se voidaan toteuttaa sitten joskus tulevaisuudessa, Henriikka Lohtaja kaupunkisuunnittelusta alusti kävelykierrosta.
Lohtaja esitteli asukkaille keskustelun käynnistämiseksi kaupungin alustavaa yleissuunnitelmaluonnosta. Luonnoksessa ehdotetaan luontoreitin rakenteiden kunnostamista, paria uutta polkua, grillauspaikkaa sekä alustavaa valaistussuunnitelmaa.
Lohtaja kertoi kaupungin kantana, että järkevintä olisi aloittaa Käätyjärven ympäristön kehittäminen luontoreitin kunnostamisesta.
– Valaistuksen rakentaminen myöhemmin on järkevää vain, jos reitti on käytössä myös talviaikaan. Sen vuoksi reitin pitäisi olla talvisin koneellisesti kunnossapidettävä, hän perusteli.
Asukaskävelyyn osallistujat nyökkäilivät Lohtajan alustukselle hyväksyvästi, sillä moni totesi heti perään, että reitin kunnostaminen on heistäkin se tärkein juttu.
– Luontoreitillä on isoja kiviä. Jos on jotain vammaa, kävely reitillä on vaikeaa. Luontoreitti pitäisi saada tasaisemmaksi, viikoittain Käätyjärven maisemissa ulkoileva Armi Heinonen totesi.
Myös Hakametsän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jani Virtanen kertoi, että yhdistyksessä luontoreitin esteettömyyttä pidetään tärkeänä. Samaa viestiä tuli myös Rauno Laineelta , joka oli paikan päällä edustamassa Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistystä.
Asukaskävelyllä kierrettiin koko järvi. Kävelyn aikana kaupunkisuunnittelun ja liikuntapuolen viranhaltijat kokosivat asukkaiden toiveita ja ideoita. Niitä kertyikin parituntisen kävelyn aikana pitkä lista.
Asukasyhdistys toivoi, että leikkikentän yhteyteen saataisiin katos sekä vessa. Virtasella oli jopa esittää, mistä se vessa saataisiin.
– Prykin lähistöllä on käyttämättömänä huussi. Sehän voitaisiin siirtää Käätyjärven rannalle.
Asukasyhdistyksessä oli pohdittu myös grillikotaa.
– Valaistusta tietenkin myös toivomme, mutta kun rahatilanne on mikä on, niin eihän sitä nyt saada, Virtanen totesi.
Sen sijaan hän toivoi, että ainakin penkkejä saataisiin Käätyjärven luontoreitin varrelle lisää.
– Kalastajat varmaan tykkäisivät, jos olisi laituri, josta voisi kalastaa. Käätyjärven rannoilla käy paljon kalastajia.
Virtanen esitti myös toiveen, että Käätyjärvelle saataisiin soutuveneitä Ruokolanjärven tapaa. Tämä idea ei kaupunginpuutarhuri Saija Peltolaa innostanut. Hän kertoi, että veneet ovat jatkuvan ilkivallan kohteena Ruokolanjärvellä ja työllistävät siksi kaupungin työntekijöitä paljon.
Kävelyllä ehdotettiin myös entiselle lumenkaatopaikalle lentopallokenttää. Osa osallistujista taas halusi säilyttää alueen mahdollisimman luonnonvaraisena.
– Ympäristöyhdistyksen mielestä Käätyjärven ympäristö on ennen kaikkea lähiluontokohde, jossa ulkoillaan ja seurataan luontoa. Meidän ehdotuksissa keskeiset teemat ovat luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja ulkoilumahdollisuuksien parantaminen, Laine kertoi.
Ympäristöyhdistys jätti kaupungille toivelistan, jossa ehdotettiin muun muassa alueen osittaista palauttamista luonnontilaan. Yhdistys ehdottaa, että esimerkiksi Jalavatien puoleinen lehtomainen rantametsikkö pusikoineen säilytettäisiin lintujen ja muiden eläinten pesimäympäristönä, myös järven koillispuolella oleva metsikkö olisi yhdistyksen mielestä säilytettävä.
Yhdistys myös muistutti, että rannan kaislikko ja ruovikko ovat linnuille tärkeitä pesimä- ja suojapaikkoja.
Yhdistys esitti, että alueelle ripustettaisiin linnuille pönttöjä ja järveen vesilinnuille pesimälauttoja.
Moni osallistuja ilmoitti kävelyllä, että voisi itsekin lähteä pönttötalkoisiin, jos kaupunki sellaisen tapahtuman järjestäisi.
Myös opastaulua toivoi moni Käätyjärven alueelle. Osallistujien mielestä opastaulussa voisi esitellä Käätyjärven historiaa sekä alueen luontolajeja.
Uimapaikkaa kukaan ei kierroksella esittänyt ja ympäristöyhdistyksen kantanakin on, että järvi on liian matala ja rehevä uimiseen. Ympäristöyhdistys huomautti myös, että jos järven ympäristö valaistaan, se lisää energian kulutusta.
– Myös pimeyttä tarvitaan, Rauno Laine totesi. Hän on kulkenut Käätyjärven ympäristössä 1960-luvulta alkaen ja tehnyt lintulajikartoitustakin alueella.
– En osannut silloin vielä ajatella, että joskus asunkin Käätyjärven rannalla. On tämä hieno paikka, hän kehui.
