– Olemme päättäneet, että emme puhu enää kouluruokalasta tai koulun ruokasalista, vaan ravintolasta. Haluamme jo pelkän nimen välityksellä nostaa ruoan ja yhteisen ruokailutilanteen arvostusta, selvitti kaupungin ruokapalvelupäällikkö Helvi Hyrynsalmi .
Wintterin valmistuttua oppilasruokien valmistus siirtyy Kaarealta takaisin kaupungille. Ruokapalvelun omavalmistus alkaa ensi vuoden kesäkuussa päiväkodeille ja elokuussa kouluille. Valmistelut ovat kuitenkin jo pitkällä. Viime kuussa tehtiin päiväkotilapsille, peruskoululaisille, lukiolaisille sekä henkilökunnalle kysely suosikki- ja inhokkiruuista.
– Tämän kyselyn perusteella ne epäsuositut ruokalajit jätetään pois uusittavilta ruokalistoilta. Ei ole mitään järkeä tehdä ruokia, mitkä eivät oppilaille maistu, perusteli Hyrynsalmi.
Kyselyn suosikkeja olivat kirjolohikeitto, pasta ja bolognaisekastike, jauhelihamakaronilaatikko ja uunimakkara perunasoseen kera. Vähiten kannatusta saivat kasvispapukroketit, papukasviskiusaus, härkäpapu-omenagumbo ja härkiskeitto. Oppilaat saivat myös itse ehdottaa ruokalistoille uusia ruokalajeja. Toivottiin yksittäisiä ruokia kuten uunilohta, spagettia ja jauhelihakastiketta tai uunikasviksia. Toisaalta esitettiin toiveita siitä, että tarjolla olisi yleisesti ottaen peruskotiruokaa, monipuolinen salaattivalikoima tai kastikeruokia ilman vihanneksia. Toki myös pizzat, tortillat ja nanchot saivat kannatusta.
– Näitä toiveita ja ideoita pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Listoille nostettavat uudet ruoka-annokset testataan ensin valikoidulle ryhmälle ja saadun palautteen perusteella reseptejä korjataan tarvittaessa, Hyrynsalmi selvitti.
Ruokalistoille on tarkoitus saada myös nykyistä enemmän lähiruokaa ympäristönäkökulma huomioiden.
Lisäksi työryhmässä, missä on mukana ruokapalvelun, oppilaiden, nuorisovaltuuston, opettajien ja opetustoimen edustus, on pohdittu juhla- ja valittujen teemapäivien näkymistä ruokalistoilla. Teemapäivät toteutetaan niin, että ne tukevat myös oppimista. Esimerkiksi Ruotsalaisuuden päivänä voi ruokalista olla myös ruotsiksi. Juhlapäivinä kuten itsenäisyyspäivänä oppilaille valmistetaan jotain erityistä, normaalista ruokalistasta poikkeavaa herkkua.
– Meillä on lapsia ja nuoria, jotka saavat kokea juhlaruokailun ainoastaan koulussa, joten tästäkin syystä on juhlapäiviin hyvä panostaa, muistutti opetustoimenjohtaja Arja Kitola.
– Pohdinnassa on myös se, miten voisimme tuoda monikulttuurisuuden osaksi ruokailua. Ruoka on helposti ihmisiä yhdistävä tekijä ja mielenkiinnon kohde. Tietyn maan ruokakulttuurin kautta lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus tutustua paremmin oppilastoveriin, jonka juuret ovat toisessa kulttuurissa, selvitti Kitola.
Jotta yhdessä ruokaileminen sujuisi moitteetta, on sovittava myös yhteisistä ruokailutavoista.
– Haluamme tuoda ruokapalvelun henkilöstön oppilaille tutuksi näkyvän asiakaspalvelun kautta. Tavoitteena on, että oppilaiden olisi helpompi lähestyä henkilöstöä ja pyytää tarvittaessa apua.
– Kun henkilöstö on tuttua, he tervehtivät ruokailemaan saapuvia oppilaita ja juttelevat heidän kanssaan ja kertovat päivän ruokalistasta, niin tämä lisää ruokailutilanteen viihtyisyyttä ja voi osaltaan hillitä oppilaiden häiriökäyttäytymistä, pohti ruokapalvelupäällikkö Helvi Hyrynsalmi.
