Iloa itsenäisyyden juhlintaan – Yllätyksellinen Suomi täytti 107

0
Juhlapuheen piti Jere Pensikkala.

Uudenkaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa Crusellissa puhunut Jere Pensikkala ei väheksy Suomen itsenäisyyden vuoksi henkensä tai terveytensä menettäneiden muiston kunnioittamista itsenäisyyspäivänä, mutta kaipaa oheen selvästi iloisempaa juhlintaa.

Jere Pensikkala toimii nykyään Turun Taiteen Talo Oy:n toimitusjohtajana, mutta hänen juurensa ovat vankasti Uudessakaupungissa.

– Seisoin ensimmäisen kerran tällä näyttämöllä reilun kymmenen vuoden iässä ja lauloin Edu Kettusen Lentäjän poika -kappaleen. Silloin en kyllä täysin ymmärtänyt, mitä Edu laulullaan halusi sanoa. Nyt itse kuusivuotiaan pojan isänä huomaan, että olen laulun kertoja ja kohde samaan aikaan.

Iän myötä lapsuuden laulut saavat uusia sävyjä. Samalla tulee mietittyä myös kansakunnan suuria tarinoita ja mikä niissä on se ajatus, jonka haluaa välittää eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.

– Suomen tarina on kiistaton menestys, köyhästä maasta yhdeksi maailman rikkaimmista, sääty-yhteiskunnasta demokraattiseksi valtioksi. Elämänsä Suomelle uhranneita ei voi unohtaa. Arvojen puolustaminen asein on kammottavaa, mutta monessa maassa se ei ole menneisyyttä.

Pensikkala toivoo kuitenkin, että Suomen tarina alkaisi saada uusia sävyjä ja joulukuun kuudes päivä voisi vapautua vakavamielisyydestään.

– Voisimme silloin iloita vapaudesta, demokratiasta ja tasa-arvosta, jonka pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan sitoutuminen on meille suonut. Tapasin juuri kanadalaisia, jotka kysyivät, miksi juhlimme itsenäisyyttämme poikkeavalla tavalla verrattuna muihin pohjoismaihin ja muuhun maailmaankin.

Hänen mukaansa hiljaisen uhrausten muistelon rinnalla voisimme aloittaa matkan kohti aitoa juhlamieltä, iloa ja onnea. Molemmat tavat voivat olla läsnä samaan aikaan.

– Ilo ja riemu saavutuksista, johon tämä kansakunta on yltänyt, saattaa olla helpommin sisäistettävissä myös niissä, jotka ovat tähän maahan muuttaneet. Miten haluamme rikkoa sitä kaavaa, jonka olemme tähän juhlaan liittäneet? Ehkä jokin voi muuttua.

Juhlan avaussanoissa lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Ella Paavola pohdiskeli Suomen yllätyksellisyyttä. Joka syksy ihmettelemme, kun jo neljän aikaa alkaa hämärtää tai keväällä ihmettelemme, kun kello on neljä ja on vielä niin valoisaa. Puhumattakaan talvesta, joka yllättää joka syksy autoilijat.

– Suomi tunnetaan talvesta, täällä on lunta, poroja, revontulia ja kylmää. Kesästä ei puhuta niin paljon, ehkä koska se kestää niin vähän aikaa ja on eräänlainen kokeilujakso, mutta kesällä ihmiset puhkeavat kukkaan.

Paavolan mielestä on ilo, että pääsemme nauttimaan Suomen kesästä, talvesta ja itsenäisyydestä. Suomen kesät ovat aarre, joka on kaikkien edessä.

– Pidetään huoli toisistamme ja luonnosta, jotta tulevatkin sukupolvet saavat kokea Suomen kauneuden. Kaikin puolin ihanaa ja rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille.

Juhlan musiikkipuolesta vastasivat totuttuun tapaan VPK:n soittokunta ja Laulu-Veikot sekä kitaristi Jere Rostedt . Vuoden kulttuuriteko -palkinnon luovuttivat Jouko Mäenpäälle hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Pilvi Marsela , hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso ja museonjohtaja Mari Jalava .

Järjestelyissä oli kaupungin lisäksi lukion oppilaskunta. Juhlan jälkeen oli kahvitarjoilu.

Jussi Arola