– Kyselyyn voi kertoa, mitä ongelmia on kokenut ja mitä haittaa niistä on. Asukkaat ja yrittäjät voivat merkitä karttaan, missä ongelmia on, Junnila kertoo.
Kyselyn taustalla on asukkaiden ja yrittäjien huoli siitä, että yhteydet eivät ole riittävän hyviä. Katvealueiden syntyyn on vaikuttanut myös 3G-verkon alasajo, joka tehtiin, jotta taajuudet vapautuvat 4G- ja 5G-verkkojen käyttöön.
– Niiden toimintasäde ei ole yhtä hyvä kuin 3G:llä. Tietyillä alueilla yhteydet eivät ole riittävän hyvät, Junnila kertoo.
3G-verkon poistamisen jälkeen ihmiset huomasivat, että tietyt laitteet lakkasivat toimivasta.
– On paljon tekniikkaa, jossa käytettiin 3G-verkkoa, esimerkiksi riistakameroissa, koirapannoissa ja hälytinjärjestelmissä.
Katvealueiden paikkaamiseen tarvitaan operaattoreiden uusia mastoja, mutta operaattorit eivät kovin helposti niitä rakenna. Kyselyn avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa asiaan.
– Kyselyn jälkeen otetaan yhteyttä Traficomiin, jotta he voivat tehdä mittauksia ja vaikuttaa. Ravakan myöntämän hankerahan avulla voimme itse teettää mittauksia suoraan ongelma-alueilla.
Junnila muistuttaa, että toimiva verkkoyhteys on turvallisuuskysymys.
– Hyvinvointialueet ovat siirtäneet palveluita digitaaliseksi. Esimerkiksi vanhusten lääkeautomaatit vaativat toimivan verkon.
Metsäkoneyrittäjät liikkuvat laajalla alueella ja tarvitsevat tiedon, mihin pitää kulkea ja minkälaiseksi puu katkoa.
– Lomittajien taas on ilmoitettava tasaiseen tahtiin järjestelmään, mitä tekevät.
Haja-asutusalueilla asuville suositellaan usein operaattorin vaihtoa, jos kuuluvuus on huono. Se ei auta, jos työn vuoksi pitää liikkua laajalla alueella. Maanviljelijöiden pitää nykyisin ilmoittaa tukijärjestelmää varten aikaan ja paikkaan sidotun kuvan pelloistaan.
– Sen pitää sujua paikan päällä, ei auta operaattorin vaihto, Junnila sanoo.
Pelastusviranomaisetkin tarvitsevat verkkoa kulkiessaan maastossa.
– Maaseutualueella, taajama-alueen ulkopuolella ongelmat korostuvat. Ei suinkaan joka paikassa, mutta tällä kyselyllä pyrimme löytämään ongelma-alueet.
Lomakausikin vaikuttaa asiaan. Kesällä tietyllä alueella voi olla enemmän väkeä ja silloin verkko kuormittuu. Valokuitu kompensoi asiaa osittain, mutta sekään ei auta maastossa.
Junnila kertoo, että etätyön lisääntyessä ongelmista on raportoitu enemmän. Verkko ei välttämättä riitä töiden tekemiseen. Junnila on omassa kodissaan parantanut kuuluvuutta ulkoisella antennilla. Hän muistuttaa, että muitakin toimenpiteitä on olemassa.
– Talon rakennusmateriaalit ja eristetyt ikkunalasit tekevät sen, että joissakin huoneissa verkko on huonompi, Junnila sanoo.
Junnilalla on kokemusta valokuituverkon katvealueiden selvittämisestä Satakunnan puolella. Tällä viikolla aukeava kyselyyn voi vastata helmikuun puoliväliin mennessä.
– Näitä on tehty Etelä-Savon hyvinvointialueen teettämänä ja parissa kunnissa on tehty vastaavaa, mutta tällaista, että voisi kartalle merkitä paikan, ei ole tehty muualla, Junnila tietää.
Ukipoliksen kysely löytyy osoitteesta ukipolis.fi.
Kyläradioista apua poikkeusoloissa
Risto-Matti Kärki
Mobiiliverkkokattavuuden ohella Ukipolis selvittää alueen kyläradiotoimintamahdollisuuksia.
– Maailma on muuttunut ja pitää tietää, miten toimia, jos ei ole kiinteää mobiiliverkkoa tai sähköä, projektipäällikkö Timo Junnila kertoo.
Poikkeustilanteissa viestinnässä kuljetaan tavallaan menneisyyteen, kun voidaan tarvita LA-puhelinten kaltaisia laitteita, jotka toimivat ilman tietoverkkoa.
– Esimerkiksi kylätaloille voidaan rakentaa viestintäjärjestelmä, jota voidaan käyttää vapaaehtoisen pelastuspalvelun tai muiden erikoistilanteiden aikana.
Junnila kertoo, että esimerkiksi Pyhärannan metsäpalojen aikana pelastuslaitokset käyttivät radioita kommunikointiin, kun verkon kapasiteetti ei riittänyt.
Laitilasta Leinmäen kylätalolta kyläradio löytyy, mutta Junnilan tiedossa ei ole muita vastaavia Vakka-Suomesta.
– Ne ovat suhteellisen edullisia ja yksinkertaisia, mutta vaaditaan innostusta ja harrastuneisuutta. Tämä on yksi tapa varautua kylillä, jos verkot ovat alhaalla, Junnila muistuttaa.
Ukipolis selvittää kyselyn avulla kyläyhdistysten halukkuutta ja valmiutta kyläradiotoimintaan.
