Raatihuoneen pihalla sijaitsevassa koristeellisessa puurakennuksessa on jo pitkään ollut Nukketeatteri Piironginlaatikon koti. Tämä vanha vaakahuonerakennus on jo sadan vuoden ajan sijainnut vanhan raatihuoneen pihalla. Rakennuksessa on siis sijainnut Uudenkaupungin virallinen vaaka.
Kun maalaiset tulivat kaupunkiin ja myivät tavaroitaan tukkukauppiaille tai kaupunkilaisille, piti tavarat yleensä mitata tai punnita. Tätä tehtiin pitkään kaupungin kauppaliikkeissä. 1890-luvun alusta lähtien kaupungin päättävissä elimissä käsiteltiin erityisen vaakahuoneen perustamisen tarvetta.
Päätös vaakahuoneen rakentamisesta tehtiin keväällä 1896. Päätöksen mukaan se rakennettaisiin torin länsilaidalle Rauhankadun varrelle. Piirustukset vaakahuoneeseen olisivat samat kuin Uudessakaarlepyyssä, mutta tänne rakennettaisiin vähän isompi. Konsuli Alexander Zachariassen teki halvimman urakkatarjouksen ja sai tehtäväkseen rakentaa vaakahuone torin laidalle.
Joukko uusikaupunkilaisia naisia kuitenkin puuttui asiaan ja lähetti kaupungin valtuutetuille pitkän kirjelmän siitä, miten kyseinen rakennus ja siinä harjoitettava toiminta ei sovi kaupungin torille. Valtuutettu Heerman oli kokouksessa todennut, ettei kai torin kuulukaan olla kaupungin kaunistus, vaan paikka kaupankäynnille. Lopulta kuitenkin valtuusto yksimielisesti päätti ottaa naisten mielipiteen huomioon ja vaakahuone päätettiin rakentaa Sorvakon sillan viereen, lähelle Rantakatua.
Vaakahuone, jossa oli siis iso vaaka ja jossa myös mitattiin virallisilla tilavuusmitoilla, valmistui käyttöön huhtikuun alussa 1897. Vuosittain vaakahuoneen hoitaminen annettiin sille, joka maksaa siitä eniten kaupungille. Kaupunki myös päätti mittaamisen hinnoista.
Kun suunnitelmat rautatien rakentamisesta Uuteenkaupunkiin etenivät, tuli eteen kysymys vaakahuoneen uudesta sijaintipaikasta. Ehdotuksina olivat jälleen torin länsilaita tai Sorvakon sillan eteläpuoli, joka yksimielisesti todettiin olevan liian etäällä.
Lopulta vaakahuone siirrettiin maaliskuussa 1924 raatihuoneen pihalle, jossa se siis vieläkin sadan vuoden jälkeen on. Rakennus siirrettiin hevosvetoisesti ja aikalaisten muistelmien mukaan hirsirakennus eteni noin metrin tunnissa. Vaakahuoneessa on yhä jäljellä mahdollisesti alkuperäinen ruotsalaisen Hans Hagelinin valmistama 2000 kg mittaava vaaka. Vaaka on kruunattu leimalla vielä vuonna 1959.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Tässä kirjoituksessa ollaan yhä Uudenkaupungin vanhan raatihuoneen ympäristössä. Raatihuoneen ympärillä on ollut ja on vieläkin mielenkiintoisia rakennuksia.
Ruiskuhuoneen
padassa oli aina
lämmintä vettä
Kaupungin maistraatin tehtävänä oli huolehtia kaupungin paloturvallisuudesta. Kaupungin palokalustoa, eli eri kokoisia paloruiskuja, säilytettiin 1800-luvun alkupuolella torin laidalla silloisen raatihuoneen vieressä sijainneessa ruiskuhuoneessa. Se purettiin 1830-luvulla ja uusi ruiskuhuone valmistui Rantakadun varrelle 1840-luvun alussa.
Uusi ”kunnollinen” ruiskuhuone päätettiin kuitenkin rakentaa 1860-luvulla. Tiilisen ruiskuhuoneen piirustukset tilattiin turkulaiselta arkkitehti Carl Johan von Heidekeniltä . Sama arkkitehti suunnitteli vuonna 1872 Uuteenkaupunkiin uuden kansakoulurakennuksen, nykyisen Seikowin päiväkodin rakennuksen.
Ruiskuhuoneen palokaluston kunnossapitoa varten palkattiin ruiskuhuoneen vahtimestari, jonka tehtävänä oli myös talviaikana huolehtia siitä, että ruiskuhuoneen padassa oli aina lämmintä vettä.
Palokalusto tarkastettiin säännöllisesti, näissä palosyyneissä ruiskut kannettiin Kaupunginlahden rantaan, jossa niitä käytettiin. Palopurjeet levitettiin torille ja tarkastettiin, että kaikki olivat ehjiä.
Uuteenkaupunkiin perustettiin Vapaaehtoinen palokunta jo vuonna 1866. Myös sillä oli omat paloruiskut ja ruiskuhuone ja palokunnat toimivat kaupungin palontorjuntatyössä täydentäen toisiaan.
1960-luvulta alkaen entinen ruiskuhuone toimi Uudenkaupungin poliisilaitoksen ensimmäisen autotallina, sitten varastona ja vuodesta 2000 alkaen taksiasemana.
Tiilinen kirkonmakasiini
purettiin 50-luvulla
1950-luvulle saakka tiilisen ruiskuhuonerakennuksen naapurina, käytännössä kiinni rakennuksessa, oli toinen tiilinen rakennus. Tämä oli seurakunnan omistama makasiinirakennus, joka valmistui vuonna 1899. Aistikkaan rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Onni von Zansen .
Zansen on suunnitellut useita rakennuksia muun muassa Raumalle ja Poriin. Uudessakaupungissa hän laati vuonna 1900 suunnitelman yhteislyseorakennuksen laajennuksesta. Tämä on se osa nykyistä kaupunginkirjastoa, joka on Rauhankadun suuntaisesti.
Kirkon makasiinirakennuksessa säilytettiin muun muassa kirkon lämmitykseen tarvittavia halkoja. Rakennus purettiin samassa yhteydessä Rauhan- ja Vuorikadun kulmassa sijainneiden asuinrakennusten kanssa 1950-luvun alussa. Paikalle valmistui yksi kaupungin ensimmäisistä kerrostaloista, ns. Palppa, vuonna 1956.
Mari Jalava
