Lounais-Suomen metsäohjelmaa on valmisteltu kahdessa työpajassa, joista toinen järjestettiin Laitilassa huhtikuun alussa. Laitilan kaupungintalolla työpajaan osallistui 25 eri asiantuntijaa.
– Ohjelmalla on avointa palauteaikaa huhtikuun loppuun. Ohjelman toimenpiteet päätetään toukokuussa Lounais-Suomen metsäneuvoston kokouksessa. Syksyllä ohjelma lähtee lausuntokierrokselle ja joulukuussa metsäneuvosto hyväksyy ohjelman, Metsäkeskuksen Lounais-Suomen elinkeinopäällikkö, metsäneuvoston sihteeri Minna Rautalin kertoo.
Uusi metsäohjelma kattaa vuodet 2026–2030. Ohjelman lähtökohtana on valtakunnallinen metsästrategia.
– Näissä meidän työpajoissa on haettu erilaisia näkemyksiä ja käsitelty alueen erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon metsäohjelmassa. Esimerkiksi lisääntyneitä myrskyjä ei voida välttää, mutta voimme ennakoida, miten myrskytuhoilta vältyttäisiin, Westas Group Oy:n metsäjohtaja, metsäneuvoston puheenjohtaja Maija Perävainio kuvailee.
Lounais-Suomen metsäohjelmalla on neljä erilaista tavoitetta, joista kolme perustuu valtakunnalliseen strategiaan ja neljäs on alueen oma tavoite.
Ensimmäinen tavoite on, että metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä.
– Toisena päämääränä on, että vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä. Kolmantena, että rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla, Rautalin luettelee.
Neljänneksi, alueelliseksi päämääräksi on noussut puurakentamisen edistäminen.
Rautalin kertoo, että nykyisessä metsäohjelmassa on yli sata toimenpidettä.
– Se on vaatinut metsäneuvostolta paljon priorisointia. Nyt tavoitteena on laatia ohjelma, jossa tiedetään tarkkaan, mitä metsäalalla halutaan edistää.
Metsäohjelman laatimisessa on otettu laajasti huomioon eri tahot ja näkökulmat: metsänomistajat, kunnat, yhdistykset, puunjalostus, luonnonsuojelu sekä kulttuuriperintö.
– Yhteinen näkemys on löytynyt helposti, kun taustalla on valtakunnallisen metsästrategian tavoitteet. Työpajoissa on lähdetty keskustelemaan niistä ja tuotu keskusteluun mukaan alueen erityispiirteitä, Perävainio kertoo.
Lounais-Suomessa metsätilat ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Lapissa. Täällä metsät ovat pirstaloituneita ja metsätilat pieniä, myös yksityisten metsänomistajien määrä on suuri.
– Tällä alueella on jo luontaisesti myös jaloja lehtipuita ja runsas riistakanta. Ne huomioidaan ohjelmassa. Lisäksi ilmaston lämpeneminen pitää huomioida, se tuo uusia tuholaisia, joihin pitää varautua. Rannikkoalueella myös vesiasiat on otettava huomioon, Perävainio luettelee.
Sekin on otettava huomioon, että asumme leudon talven alueella.
– Kun ei ole enää kunnon talvia, se vaikuttaa moneen asiaan, Rautalin toteaa.
Varsinais-Suomessa paljon metsätiloja
Varsinais-Suomessa on 42 523 yksityistä metsänomistajaa.
Metsänomistajien keski-ikä on 61 vuotta.
Metsätilan keskipinta-ala Varsinais-Suomessa on 18,4 hehtaaria.
Metsätilan mediaaniala Varsinais-Suomessa on 4,7 hehtaaria.
Lähde: Metsäkeskus
Pro metsä -palkinto jaetaan jälleen
Lounais-Suomen metsäneuvosto jakaa tänä keväänä jo neljättä kertaa peräkkäin alueellisen Pro metsä -palkinnon. Palkinto on tunnustus aktiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tunnustuspalkinnon saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö.
Palkinnon saajaa voi ehdottaa metsäkeskukselle 19.4. asti.
Viime vuonna Lounais-Suomen palkinnon sai Salon Metsätiimi, joka järjesti 8.-luokkalaisille metsäpäiviä. Vuonna 2023 palkinto myönnettiin Metsuritriolle ja 2022 Pohjolan Metsä- ja Arboristipalvelut Oy:lle, joka toimii Uudessakaupungissa.
Puutalon rakentaminen on ekoteko
Lounais-Suomen metsäohjelmaan on mahdollisesti tulossa yhdeksi alueelliseksi tavoitteeksi puurakentamisen edistäminen.
– Suomessa on puhuttu pitkään puurakentamisesta, silti se ei vain jostain syystä ole lähtenyt ”lentoon”, metsäneuvoston puheenjohtaja Maija Perävainio toteaa.
Puurakentaminen on ekologista. Kasvaessaan puu sitoo itseensä hiilidioksidia ilmakehästä. Yksi kuutio puuta sitoo itseensä noin 1000 kilogrammaa hiilidioksidia, samalla se vapauttaa 700 kilogrammaa puhdasta happea takaisin ilmakehään. Metsät toimivat kasvaessaan tehokkaina hiilinieluina.
Kun puusta tehdään sahatavaraa, sen sitoma hiilidioksidi ei katoa puusta, vaan puiset tuotteet varastoivat ilmasta saadun hiilidioksidin ja toimivat hiilivarastona.
Metsäkeskuksen mukaan keskiverto puusta rakennettu, suomalainen omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa noin 25–30 tonnia ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia.
– Meillä oli Lounais-Suomi rakentuu puusta -hanke, joka oli yrityslähtöinen. Nyt ohjelmaa laadittaessa olemme miettineet julkisen rakentamisen näkökulmaa. Se liittyy kaavoitukseen ja monenlaisiin kuntien ratkaisuihin, metsäneuvoston sihteeri Minna Rautalin sanoo.
Lounais-Suomesta löytyy jo esimerkkejä julkisesta puurakentamisesta, esimerkiksi Velkuan koulu Naantalissa, Uotilan puukoulu ja -päiväkoti Raumalla, Turun Pernon ja Linnanfältin puukerrostalot sekä Naantalin puukerrostalot.
