– Äitiyslomalta suoraan hyppäsin yrittäjän rooliin ilman mitään yrittäjän tutkintoa. Aivan siis raakileena, vuokratuoliyrittäjänä aloittanut Tanttinen muistelee.
Silloinen työnantaja ilmoitti hänelle, että työnkuva muuttuu. Vaihtoehtoina olivat yrittäjäksi ryhtyminen tai jääminen kotiin, eikä Tanttinen kokenut olevansa kotiäitityyppiä.
Tanttinen vuokrasi tuolia Liisa Saranpään kampaamo Berita II:sta, jossa hän olisi voinut olla mielellään vaikka loppuelämänsä töissä. Silti kun myöhemmin tuli mahdollisuus, hän siirtyi Alisellekadulle pieniin tiloihin kosmetiikkaliikkeen yhteyteen.
Asiakkaat löysivät hyvin hänen omaan yritykseensä, mutta viiden vuoden jälkeen oli jälleen muutoksen aika. Kosmetiikkaliikkeen pitäjän piti löytää uusi huoneisto, kun vuokrat nousivat.
Seuraavassa paikassa kului jälleen viitisen vuotta, kunnes päähän hiipi aivan uusi ajatus.
– Yhtäkkiä tuli tunne, mitä jos ostan oman huoneiston. Jännä juttu, kun en ole koskaan halunnut yrittäjäksi.
Rantakatu 10:stä oli myynnissä tai vuokralla huoneisto. Tanttinen pähkäili pystyisikö ostamaan huoneistoa, kun asuntolainassakin oli lyhentämistä. Ensin hän kallistui vuokraukseen, mutta päätyi lopulta omistajaksi.
– Päästiin hinnasta sopuun ja huomasin olevani liikehuoneiston omistaja.
Vaikka hän aluksi pohti, onko liike liian sivussa, on päätös ollut hyvä ja pitänyt tähän päivään asti.
Kampaamo Kristiina on nimenomaan kampaamo, ei parturi-kampaamo, vaikka muutamia miehiä asiakkaina onkin.
– Olin Porissa oppisopimuskoulutuksella kampaamossa, en parturi-kampaamossa. Siihen aikaan parturit ja kampaajat vielä valmistuivat erikseen.
Oppisopimuskoulutuksesta Tanttinen muistaa hauskan yksityiskohdan, kun viimeisenä vuotena piti kulkea Valkeakoskelle viimeistelemään opinnot. Kulkuyhteydet olivat vaikeita, eikä Tanttisella ole ajokorttia.
Hän kuuli, että autopuolella opiskelee kalantilainen mies, jota hän etsi toiselta osastolta.
– Anteeksi, kuka täällä on Kalannista. Pitkä mies nousi ja sanoi ”minä”. Olen Ugista, voisimmeko kulkea yhdessä tänne, Tanttinen sanoi.
Nuoren kuljettajan musta Bemari ja lähdöt aamuneljältä hieman pelottivat.
– Kyllä mä kaikkeni olen valmis näköjään tekemään henkeni edestä, Tanttinen muistelee nauraen.
Nukkien ja barbien hiukset uuteen uskoon räätälöinyt Tanttinen päätti jo 3–4-vuotiaana ryhtyä kampaajaksi
– Ekan permanenttini tein siskolleni, jonka tukka paloi. Se jouduttiin leikkaamaan edestä.
Peruskoulun jälkeen hän pyrki kampaamolinjalle, mutta ei päässyt.
– Olin niin pettynyt, kun en päässyt kampaajakouluun. Oli hyvä todistus, mutta se ei pelkästään riittänyt.
Äidin mielestä kotiin ei voinut jäädä makaamaan, vaan oli mentävä lukioon. 1,5 vuoden jälkeen hän marssi porilaiseen kampaamoon ja pyysi päästä kesätöihin.
– Rouva kysyi, että mitä osaat. Sanoin, että en varmaan vielä mitään, mutta olen valmis opettelemaan.
Rouva kysyi, että mitä tekisit ensimmäiseksi, johon Tanttinen vastasi, että siivoaisi karvat lattialta.
– Paikka on sinun, rouva sanoi.
Pari viikkoa ennen paluuta lukioon Tanttiselta kysyttiin kiinnostusta jäädä oppisopimuksella töihin. Äiti piti kuukauden tai kahden hiljaisuuden, mutta päätös piti ja kampaajan ura alkoi.
– Alussa työ oli hiusten pesemistä ja takkien päälle pukemista. Silloin asiakasta palveltiin perinpohjaisesti.
Uuteenkaupunkiin Tanttinen päätyi silloisen puolison saadessa autotehtaalta työpaikan. Tanttinen tuli kuitenkin kaupunkiin ensin huhtikuussa 1986, jolloin oli pimeää ja synkkää.
Hän kävi ystävänsä kanssa katsomassa asuntoa ja liikettä, eikä ollut ymmärtää, että hiljainen kylänraitti oli todella kaupungin keskusta.
– Surkuhupaisaa on, että asun nyt ensimmäisen liikkeen vieressä samassa kerroksessa, Tanttinen naurahtaa.
Omat lapset, 35-vuotias poika ja 38-vuotias tytär asuvat nykyisin Porissa, jonne he muuttivat opintojen perässä.
– Minulla on kolme ihanaa lastenlasta. Heidän kanssaan olen niin paljon kuin mahdollista, ”Mimi” kertoo elämänsä ilosta ja valosta.
Toinen henkireikä löytyy pohjoisesta.
– Olen hurmoslappilainen. Asuisin siellä, jos voisin.
Jalka ei enää kestä pitkiä vaelluksia, mutta päiväretkiä hän tekee pari kertaa vuodessa, myös Ruotsin ja Norjan puolelle.
Kokemuksen myötä hän on opetellut pitämään putkeen kesälomaa kaksi viikkoa ja syksyllä viikon.
– Monta vuotta menin vain pidennetyillä viikonlopuilla, mutta huomasin, etten jaksa enää.
Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Tanttinen aikoo tehdä töitä ainakin vielä kuusi vuotta. Työssä ihanaa on se, että on perheitä, jotka ovat kasvaneet sukupolven eteenpäin asiakkaina.
– Vanhin asiakas on yli 100-vuotias, käyn hänen luonaan kotikäynneillä. Nuorin on vähän vajaa vuoden, on jo sen verran tukkaa päässä.
Kampaamo Kristiina
Yrittäjä: Kristiina Tanttinen
Yrittäjänä alalla: pian 34 vuotta
Perustamisvuosi: 1991
Ala: kampaamo
Työntekijöiden määrä: ei muita yrittäjän lisäksi
Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia yrittäjiä muutaman viikon välein. Seuraavana vuorossa on Kauneushoitola Birgitta Salminen.
