Myös Uudessakaupungissa halutaan haastaa ihmiset mukaan vieraskasvien torjuntaan. Siihen voi osallistua muun muassa erityisellä torjuntapelillä, jossa puhelimeen voi ladata mobiilisovelluksen, kuvata videon torjuntatyöstä ja ansaita rahaakin. Kaupungin sivuilta löytyy tarkempia ohjeita tästä. Kohteina ovat erityisesti lupiini ja jättipalsami.
– Parhaiten tunnetaan lupiini, mutta myös muiden vieraskasvien torjunta on yhtä tärkeää, hankkeessa mukana oleva Sonja Stenman painottaa.
Tiistai-iltana aurinkoisella Käätyjärven rannalla keskityttiin jättipalsamin torjuntatöihin. Tätä esiintyy erityisesti järven maantien puoleisessa päässä ojan varrella.
– Vieraskasvien torjunta on tärkeää siksi, että haluamme säilyttää alkuperäiset lajimme, jotka muuten joutuisivat näiden muualta tulleiden valtaamiksi ja tukahduttamiksi, Stenman lisää.
Jättipalsami on kotoisin Aasiasta. Sitä on tuotu Suomeen puutarhakasviksi, jonka jälkeen se on levinnyt siementen mukana luontoon, etenkin kosteimmille paikoille. Ellei sitä torjuta, se voi nimensä mukaisesti kasvaa kaiken muun tukahduttavaksi, kuten toinenkin vieraskasvimme jättiputki.
Käätyjärven rannassa jättipalsamin torjunta vaatii tarkkaavaisuutta. Torjuntakeinoina on joko kitkeminen käsin tai laajemmilla esiintymillä niittäminen. Suositeltavasti pari, kolme kertaa kasvukauden aikana.
– Tällä paikalla niiden lehdet ovat vielä vuohenputkikasvuston alla ja ne pitää kitkeä sieltä käsin, Stenman opastaa.
Siemeniin ei ole syytä koskea, koska ne voivat silloin poksahtaa auki ja levitä ympäriinsä. Kasviin ei myöskään saa koskea paljain käsin. Irtirevityt kasvin osat pitää laittaa suljettuun muovipussiin ja hävittää. Käätyjärven esiintymän ohella jättipalsamia tavataan muun muassa Kaunisrannassa.
Jättipalsami on toki kaunis, jos se pääsee kukintavaiheeseen, mutta tämäkin aiheuttaa ongelmia, pölyttäjät suosivat mieluimmin sitä ja se taas on pois muilta. Kukinta ajoittuu kesä–heinäkuuhun.
Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, ettei haitallisia vieraskasveja pääse luontoon tilaamatta tai kasvattamatta niitä.
Käätyjärven rannalla kannattaa varoa myös polttavia myrkkykeisoja, etenkin jos on lasten kanssa liikkeellä. Kyse ei kuitenkaan ole vieraslajista.
Rauno Laine
