Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen puheenjohtaja Jaakko Kittamaa näkee kala-alalla paljon potentiaalia, mutta myös kehittämistarvetta.
Kotimaisen kalan arvostus on selvästi lisääntynyt. Lähiruoka on kunniassa, ja kuluttajat valitsevat kotimaisia vaihtoehtoja myös kalatiskillä.
– Kuluttajat kyseenalaistavat terveellä tavalla ulkomailta tuodun kasvatetun kalan.
Kuluttajien asennemuutos vaatii tuekseen myös tekoja, jotka vahvistavat kotimaisen kalan kysyntää. Kaupan alalta Kittamaa toivoo samankaltaista kalan markkinointia kuin vihannespuolella jo on.
– Vihanneksia markkinoidaan sesonkien mukaan. Tätä samaa voisi tehdä luonnonkalojen suhteen, jotta kuluttajat tulisivat tietoisiksi sesongeista.
Kittamaa uskoo, että moni valitsisi kaupasta useammin kuhaa, ahventa tai siikaa, kun vain tietäisi, milloin sitä on saatavilla ja milloin hintataso on kohtuullinen.
– Jos sitten haluaisi villikalaa sesongin ulkopuolella, on siitä varmasti valmis myös maksamaan.
Kittamaa kertoo, miten korona-aika vaikutti yllättäen myös kotimaisen kalan arvostukseen.
– Korona sai ihmiset lähtemään luontoon ja onkiminen lisääntyi. Vapaa-ajankalastajien määrä on ollut kasvussa. Kun ihmiset harrastavat kalastamista, niin helpommin he valitsevat kotimaista kalaa myös kaupan kalatiskillä.
Kala-alan suurimpia haasteita ovat Itämeren tila sekä kalankasvatuksen luvitus.
Kittamaa korostaa, että hän ymmärtää vesistön tilasta huolestuneita. Näkeväthän ammattikalastajatkin sen, miten esimerkiksi madekanta tällä alueella on heikentynyt kutualueiden levittymisen seurauksena.
Kalankasvatus on kuitenkin kehittynyt merkittävästi. Kaloille syötetään kiertotalouden mukaista Itämeri-rehua.
– Itämeri-rehu on suljetun kierron ratkaisu. Kun rehuun käytetään Saaristomeren silakkaa, kala palaa takaisin kiertoon. Aiemmin kalat lihotettiin Itämeren ulkopuolelta tulevalla kalalla, ja vesistöön tuli kuormitusta ulkopuolelta, hän vertaa muutosta.
– On paljon parempi kasvattaa kala täällä meidän normeilla ja standardeilla. Tällöin arvonlisä ei karkaa muualle, ja kalankasvatus rasittaa globaalia ympäristöä huomattavasti vähemmän.
Suomessa kalankasvatuksen luvitus on kuitenkin tiukempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa luvitus on yksinkertaisempaa ja nopeampaa. Tähän suuntaan pitäisi Kittamaan mielestä Suomessakin mennä.
Muutokset lähtevät lapsista, siksi Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen yksi tärkeimmistä tehtävistä on järjestää yhdessä paikallisten osakaskuntien kanssa kalastuspäiviä paikallisille oppilaitoksille. Tapahtumia ovat olleet järjestämässä myös kalastusseurat, kuten Pyhämaan kalastajaseura ja Hylkisaaren kalastajaseura.
– Lapsistahan kalan tuntemus lähtee.
Kalatalousalueella on monia muitakin tehtäviä, esimerkiksi hallinnoida sitä, että vesialueiden omistajat saavat heille kuuluvan osan kalastusmaksuista, valtuuttaa kalastuksen valvontaa sekä hoitaa kalavesiä poikasistutuksilla.
Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella on oma kalanpoikashautomo Pyhämaalla. Esimerkiksi tänä keväänä kalatalousalueen aktiivit ovat istuttaneet hauenpoikasia pitkin rannikkoa.
– Hauki on tärkeä kala. Se on vesistöjen terveyspoliisi, joka hillitsee rehevöitymistä saalistamalla pieniä kaloja. Hauki tarjoaa myös elämyksiä vapaa-ajankalastajille. Harmi vain, että harva valmistaa haukea ruoaksi. Itselle syyshauki on herkkua.
Ammattikalastajia on yhä
Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella on noin 50 päätoimista ammattikalastajaa.
Sivutoimisesti kalastavia on noin 150.
Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen puheenjohtaja on Jaakko Kittamaa, toiminnanjohtaja on Anu Niinikorpi.
Lähde: Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue
Kalastajasuvun pojasta tuli laitilainen kalatalousalueen puheenjohtaja
Teija Uitto
Uudessakaupungissa muistetaan vielä se näky, kun kalastajat tulivat veneineen Kalarantaan. Rannassa oli usein myös Jaakko Kittamaan isoisän, Kaarlo ”Kalle” Kittamaan vene täynnä kalaa ja vihanneksia.
– Meidän suvussa on ollut ammattikalastajia seitsemässä polvessa. Itse olen kahdeksatta sukupolvea, josta ei tullut ammattikalastaja.
Jaakko Kittamaa muistelee, miten hän itsekin oli mukana kalastamassa vielä 90-luvulla. Keskusteltuaan vaarinsa ja isänsä Pekka Kittamaan kanssa, hän päätyi ratkaisuun, ettei lähtenyt jatkamaan suvussa periytyvää ammattia.
– Jos Saaristomeren tila olisi ollut lähempänä sitä, mitä se oli isäni aloittaessa ammattikalastuksen, olisi ratkaisu voinut olla toisenlainen.
Sen verran vahva hänen verenperintönsä ja kiinnostuksensa kalastukseen on, että suhde Saaristomereen, Kittamaan saareen ja kalastukseen on säilynyt vahvana läpi elämän.
Hänet valittiin toukokuussa Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen puheenjohtajaksi.
– Vaikka en ole ammattikalastaja, haluan olla mahdollistamassa kalastusta niille, jotka ovat minua rohkeampia, hän sanoo.
Kittamaa itse on vapaa-ajankalastaja, joka käy kalastamassa useasti 10-vuotiaan poikansa, Nuutin kanssa.
– Hän on tavattoman innostunut kalastamisesta, isä toteaa ylpeänä.
Kittamaa on syntyisin Uudestakaupungista ja käynyt koulut lukioon asti täällä. Sen jälkeen opinnot veivät Helsinkiin, josta työt Saloon, ja vaimon ammatinvaihdos Laitilaan, jossa perhe asuu tälläkin hetkellä.
– Kun vaimoni lähti opiskelemaan varhaiskasvatusta Turun yliopiston Rauman yksikköön, muutimme Salosta Laitilaan 2016. Laitilan sijainti Kasitien varressa on kätevä, kun minulla on työmatkoja Etelä-Suomen alueella.
Kittamaa työskentelee Stora Enson ostopäällikkönä.
