Uudessakaupungissa on yksi maamme hienoimpia vanhoja kirjastorakennuksia. Lainaustoimintaa Alisen- ja Rauhankadun kulmassa sijaitsevassa vanhassa hirsitalossa on ollut säännöllisesti vuodesta 1957 lähtien. Edelliset sata vuotta rakennuksessa oli toiminut koulu.
Koulu Uudessakaupungissa oli sijainnut Ylisen- ja Koulukadun kulmassa, nykyisen Pookin ravintolarakennuksen paikalla. Koulu oli kaupungin omistama, porvariston pojille tarkoitettu pedagogio, jossa opetettiin lukemista, laskentoa, kirjoitusta, raamatunhistoriaa ja maantietoa. Pedagogio toimi kaupungissa tasan 200 vuotta, kunnes vuonna 1842 kaupunkiin perustettiin valtion ylläpitämä ala-alkeiskoulu.
Koulussa oli kaksi luokkaa ja kaksi opettajaa. Kaupunkia edellytettiin rakennuttamaan koulutalo ala-alkeiskoululle. Uusi koulutalo rakennettiin Wasaborgin kortteliin Alisen- ja Rauhankadun kulmatontille Alisenkadun suuntaisesti. Uusi koulutalo vihittiin käyttöön elokuussa 1854.
Koulutalossa oli sali ja kaksi kamaria ja näissä tiloissa toimi kaksi koululuokkaa. Koulun valmistuessa siinä oli noin 40 oppilasta. Vuonna 1855 kaupungissa riehui tuhoisa kaupunkipalo, mutta tämä uusi koulurakennus säästyi. Vuonna 1865 talo vuorattiin, maalattiin ja katettiin uudelleen. 1870-luvulla ala-alkeiskoulusta tuli reaalikoulu ja samoihin aikoihin kaupunkiin perustettiin myös kansakoulu ja rakennettiin sille oma rakennus.
Tätä Alisenkadun varrella ollutta koulutaloa laajennettiin vuonna 1886 idän, Rauhanpuiston suuntaan. Uudenkaupungin yhteislyseo perustettiin 1895 ja samana vuonna arkkitehti Onni von Zansen laati piirustukset koulun suuremmasta laajennuksesta.
Nyt rakennusta laajennettiin Rauhankadun suuntaisella siivellä, johon tuli 15 ikkunaruutua. Jo kuuden vuoden kuluttua tästä koulutaloa laajennettiin lisää. Saman porilaisen arkkitehdin suunnitelman mukaan rakennus sai lisää pituutta Rauhankadulle ja siiven eteläpäätyyn suuren juhlasalin. Nyt talo oli sen kokoinen, jollaisena me sen nyt näemme. Rauhankadun suuntaan oli ja on jopa 24 ikkuna-aukkoa.
Arkkitehti Onni von Zansen oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1895 ja hän vaikutti etenkin Satakunnassa suunnitellen rakennuksia niin Poriin kuin Raumallekin.
Uudenkaupungin yhteislyseo sai vuonna 1957 uudet koulutilat Viikaistenmäeltä ja entisiin koulutiloihin muutti muun muassa Uudenkaupungin kirjasto.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Kaupungin keskustassa sijaitsevan kaupunginkirjaston perusteellinen remontti on valmistunut. Mikä talon historia on ollut?
Koulutalosta kirjastotaloksi
Kirjasto Uuteenkaupunkiin oli perustettu jo vuonna 1861, se toimi alkuaikoina muun muassa Vanhan kirkon sakastissa, kappalaisen talossa, hetken myös reaalikoulun tiloissa, Kasvin talolla jne.
1920–50-luvuilla kaupungin kirjasto sijaitsi Seikovin koululla Vuorikadulla. Yhteislyseon muuton jälkeen vuonna 1957 kirjastolle vapautui tilat tästä torin laidalla sijaitsevasta rakennuksesta. Kirjasto toimi aluksi pääasiassa rakennuksen Alisenkadun puoleisissa huoneissa. Taloa käyttivät samaan aikaan myös muun muassa Uudenkaupungin kansalaisopisto ja kaupungin sosiaalitoimi.
Entisissä luokkahuoneissa oli aina 1970-luvun lopulle asti myös koulutoimintaa. Tiloja käytettiin muun muassa väistötiloina, kun Pohitullin koulussa oli ahdasta. Rantakadun päädyssä sijaitsevaa juhlasalia käytettiin kaupungin liikuntasalina, juhlatilana ja kesäaikana sen lattioille levitettiin patjoja ja se toimi myös retkeilymajakäytössä.
Kirjastotalon suurempi remontti tehtiin 1980-luvun alussa, jolloin kirjaston väistötilat sijaitsivat Koulukatu 1 tiloissa. 15 kuukauden remontin jälkeen kirjasto sai koko rakennuksen käyttöönsä vuoden 1983 alussa. Remontin yhteydessä oli valmistunut myös uudet sisäänkäynnit ja kuistit, joista kirjastoon kuljettiin sisälle.
Viimeisin kirjastotalon remontti alkoi vuonna 2020 ja tänä kesänä kaupunginkirjasto avautuu uudelleen vanhaa kunnioittavan kunnostustyön jälkeen. Talon yli 170-vuotias historia siis onneksi jatkuu.
Mari Jalava
