Mari Jalava
Tontti Warpunen-nimisessä korttelissa (aikaisemmin Koulu-kortteli) Ylisen- ja Koulukadun kulmassa on siitä erityinen, että sen historia tunnetaan poikkeuksellisen hyvin lähes Uudenkaupungin perustamisesta 1617 alkaen. Tähän korttelin kulmaan nimittäin valmistui Uudenkaupungin seurakunnan ensimmäinen pappila jo 1620-luvulla.
Rakennuksessa oli tupa ja kamari, joissa hoidettiin seurakunnan asiat ja joissa kirkkoherra Jooseppi Lepuksen perhe myös asui. Kun 1640-luvulla kirkkoherraksi tuli Elias Niilonpoika, vaati hän seurakuntaa laajentamaan pappilaa. Tontille siirrettiin toinen rakennus, johon hankittiin myös lukko, jollaista ei kaupungissa ollut pormestarillakaan, kuten aikalaiset totesivat.
Nyt kirkkoherralla oli tilaa pitää rakennuksissa myös sivutoimenaan kapakkaa. Aika ajoin kirkkoherra oli käräjillä, koska oli myynyt kapakassaan olutta kalliimmalla kuin oli määrätty. Tuohon aikaan Uudessakaupungissa oli kymmenkunta kapakkaa.
Uudenkaupungin kaupunki rakennutti vuonna 1700 Alisen- ja Pohjoistullikadun kulmaan uuden koulurakennuksen. Kirkkoherra vaati kaupungin porvaristolta, että siitä pitäisikin tulla pappila, olihan se paljon lähempänä silloista kirkkoakin (Vanha kirkko). Tähän suostuttiin ja vuodesta 1705 entisiin pappilan rakennuksiin siirtyi kaupungin pedagogio, porvariston pojille tarkoitettu koulu.
Vuonna 1812 tontille valmistui uusi koulurakennus, jossa oli sali, kolme kamaria ja keittiö. 1840-luvulla pedagogiosta tuli ala-alkeiskoulu ja nyt ryhdyttiin uuden koulutalon rakentamiseen ns. Wasaborgin kortteliin Alisenkadun varrelle. Uusi koulutalo vihittiin käyttöön 1854, tämä rakennus on nyt se osa nykyistä kirjastotaloa, joka on Alisenkadun varrella.
Keväällä 1855 entisen koulurakennuksen ja tontin osti kauppalaivuri, myöhemmin merikapteeni, Wilhelm Engblom ja puolisonsa Antoinetta os. von Konow. Muutaman kuukauden kuluttua, heinäkuun lopussa 1855 kaupungissa riehui suuri tulipalo, joka tuhosi noin puolet sen aikaisesta keskustasta. Myös tämän tontin rakennukset tuhoutuivat siinä tulipalossa ja tontti tyhjeni. Korttelin muut tontit säästyivät.
Wilhelm Engblom rakennutti tontille uuden asuinrakennuksen, joka valmistui vuonna 1857. Tämä rakennus on Ylisenkadun suuntainen, se, jossa nyt toimii Juhla-Pookin ravintola. Muutaman vuoden kuluttua rakennusta muutettiin, sen muutostyön suunnitteli turkulainen arkkitehti Axel Loenbom.
Samainen arkkitehti oli 1860-luvulla tärkeässä roolissa naapuriin valmistuneen Uuden kirkon rakentamisessa. Kun kirkon pääsuunnittelijan, lääninarkkitehti Georg Chiewitzin ensin valitsema ruotsalainen rakennusmestari Malmgren ei onnistunut hankkeen urakoinnissa, valittiin tilalle juuri Loenbom, jonka johdolla kirkon rakennushanke saatiin päätökseen.
Hänen roolinsa oli merkittävä, sillä Chiewitz itse kuoli vuonna 1862 ja kirkko valmistui vasta seuraavan vuoden lopussa. Loenbom on siis kirkon rakennustöiden aikana suunnitellut myös naapuritontin asuinrakennukseen muutoksia.
Engblomin perhe muutti vuonna 1873 Säpin majakkasaarelle Poriin. Heidän tyttärensä Wivi (Antoinette Wivica) vietti kuitenkin tärkeät lapsuuden ja nuoruuden vuodet tässä talossa Uudessakaupungissa. Wivi Engblomista (myöhemmin Westerlund ja Nordberg) tuli kirjailija ja merkittävä vaikuttaja pohjoismaisen raittiusliikkeen piirissä.
Wivi Nordberg asui pitkään Tanskassa ja kiersi Pohjoismaissa esitelmöimässä etenkin alkoholisoituneiden naisten tilanteesta. Hän oli perustanut Kööpenhaminaan alkoholisoituneiden naisten Concordia-nimisen hoitokodin ja 1900-luvun alussa hän oli perustamassa vastaavaa myös Uuteenkaupunkiin. Hän muutti Uuteenkaupunkiin vuonna 1909 tarkoituksenaan hankkia tilat hoitokotia varten.
Reservikasarmin lopetettua toimintansa nykyisellä sairaalan ja Mörnen alueella, oli hän anonut Senaatilta niiden rakennusten vuokraamista tähän tarkoitukseen. Luvan saaminen kesti ja lupa parantolan perustamiseen kasarmin alueelle saapui vuonna 1911. Wivi oli kuitenkin tässä vaiheessa itse sairastunut ja joutunut palaamaan tyttärensä hoiviin Tanskaan, joten hanke raukesi. Myöhemmin kasarmin alueelle perustettiin piirimielisairaala. Wivi Nordberg kuoli Tanskassa vuonna 1916.
Engblomin jälkeen Ylisenkadun rakennuksen ja tontin osti uusikaupunkilainen merikapteeni ja pankinjohtaja Robert Hartman. Siitä ajasta voit lukea tämän sarjan seuraavasta kirjoituksesta.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Tässä kirjoituksessa ollaan Uuden kirkon vieressä Ylisenkadun ja Koulukadun kulmassa, tontilla, jossa nyt sijaitsee harmaakivinen Ravintola Pookin rakennus ja sen vieressä Juhla-Pooki -puutalo.
Kirjoituksessa käydään tontin historiaa 1600-luvulta 1870-luvulle. Seuraavassakin kirjoituksessa ollaan vielä samalla tontilla.
