Ylisen- ja Koulukadun kulmatontti tuhoutui suuressa kaupunkipalossa 1855, jonka jälkeen kauppalaivuri Wilhelm Engblom rakennutti siihen (Ylinenkatu 21) perheelleen uuden komean puutalon. Engblomin perhe muutti Poriin ja talon osti vuonna 1873 merikapteeni Robert Hartman .
Hän oli oman aikansa yksi merkittävimpiä uusikaupunkilaisia merenkulkijoita ja kun pari vuotta talon ostamisen jälkeen ensimmäinen uusikaupunkilainen purjealus purjehti maailman ympäri, oli Robert Hartman tuon Waltikka-laivan päällikkönä. Merielämä jäi taakse 1876, mutta monet toimet jatkuivat.
Tämän tontin pihalle ja piharakennukseen tuli Hartmanin veneveistämö. Hän on ollut yksi uusikaupunkilaisen veneenrakennuksen pioneereista ja hänen suunnittelemansa purjeveneet, ”kutterit” niittivät mainetta ympäri Suomea. Veneet olivat nopeakulkuisia ja hyviä purjehtijoita. Robert Hartman oli perustamassa myös Uudenkaupungin purjehdusseuraa vuonna 1884.
Robert Hartmanista tuli vuonna 1891 Pohjoismaiden Osakepankin johtaja ja samassa myös pankkikonttori muutti tähän hänen omistamaan taloon. Pohjoismaiden Osakepankki Oy osti Hartmanilta tontin ja sen rakennukset vuonna 1911, mutta Ida ja Robert Hartmanin perhe jäi tontille kuitenkin vuokralle.
Robertin poika Hardy Hartman toimi myöhemmin myös saman pankin johtajana ja asui myös tontilla. Puutalossa asuivat myös jonkin aikaa maanmittari Axel Waldon puolisonsa Ellenin kanssa.
Pohjoismaiden Osakepankki rakennutti tontin tyhjillään olevaan nurkkaan nyt uuden komean kivitalon pankkirakennukseksi. Uudessakaupungissa poikkeuksellisen harmaakivisen liikerakennuksen suunnitteli tunnettu kansallisromanttisen ajan arkkitehti Valter Thomé .
Marraskuussa 1911 valmistuneen pankkirakennuksen harmaakivi louhittiin kotiseutukirjailija Leila K. Tuomisen tallentaman muistitiedon mukaan Kalannista Korvenkallion louhokselta, jossa kivenlouhintaa harjoitti vuoteen 1915 saakka Granit Oy. Kivirakennuksen yhteyteen rakennettiin Koulukadun suuntaisesti hirsinen asunto-osa.
Pankin nimi muuttui 1919 Pohjoismaiden Yhdyspankiksi ja se toimi tässä kivirakennuksessa vuoteen 1960 saakka. Sen jälkeen talossa oli niin vuokra-asuntoja kuin erilaisia konttoreita ja liikkeitäkin.
1960-luvun alussa kivitalon asuinosassa avautui matkustajakoti Kestikulma ja vuodesta 1968 alkaen Vallilankin ravintolaa aikanaan pitäneet Aallon sisarukset perustivat rakennukseen myös ravintolan. Hotelli-Ravintola Kestikulma siirtyi vuonna 1982 Paavo Laurikaisen omistukseen ja ravintolan nimeksi tuli Panketti. Kaija ja Simo Reijonsaaren Gasthaus Pooki avautui tammikuussa 1986.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Tässä kirjoituksessa ollaan Uuden kirkon vieressä Ylisenkadun ja Koulukadun kulmassa, tontilla, jossa nyt sijaitsee harmaakivinen Ravintola Pookin rakennus ja sen vieressä JuhlaPooki -puutalo.
Edellisessä kirjoituksessa tontin historiaa valotettiin 1600-luvulta 1870-luvulle.
Arkkitehti Valter Thomé
erikoistui pankkirakentamiseen
Arkkitehti Valter Thomé oli yksi Suomen kansallisromanttisen ajan ja tyylin tunnetuista arkkitehdeista. Opiskelujensa jälkeen hän toimi mm. Lars Sonckin toimistossa. Thomén suunnittelemissa rakennuksissa on monissa käytetty rakennusaineena juuri harmaata graniittia, monissa juuri Uudestakaupungista louhittua.
Hänen ensimmäisiä suunnittelutöitään oli Oulun kauppahalli (1909), joka edusti vielä punatiilistä uusgotiikkaa. Helsinkiin hän suunnitteli mm. Polyteknikkojen talon (1903, nykyinen Glo Hotel Art) ja Kustannusosakeyhtiö Otavan talon (1906), jotka molemmat rakennettiin Uudenkaupungin harmaasta graniitista.
Hänen erikoisalaansa oli juuri pankkirakentaminen ja juuri vuosina 1911–1912 hän oli mukana jopa 11 eri pankin rakentamisessa eri puolille Suomea, myös siis Uudessakaupungissa.
Alajärveltä kotoisin olevan Valter Thomén veljistä Ivar oli myös arkkitehti, Verner kuvataiteilija ja William metsänhoitaja. Kolmen veljeksen kohtaloksi koitui sisällissodan aikainen läpikulkumatka Vihdin Nummelassa 1.2.1918.
Tuona päivänä Nummelassa surmattiin kaikkiaan 17 läpikulkumatkalla ollutta valkoista, mukana Valter, William ja Ivar Thomé. Tapauksesta on kirjoittanut Marko Paavilainen kirjan ”Murhatut veljet” (2016).
Teksti: Mari Jalava, kuvat: Uudenkaupungin museo
