Uudenkaupungin alueella metsien tila on tämän kesän aikana ollut suhteellisen hyvä. Metsätuhojen määrä alueella on pysynyt maltillisena eikä isoja tuhoalueita ole toistaiseksi havaittu.
– Tänä vuonna on sopivasti ollut sateita, joten ilma ei ole ollut liian kuiva, mutta ei myöskään liian kuuma. Se on puustolle juuri sopiva tilanne, metsäasiantuntija Markku Haapaniemi Lounametsästä kertoo.
Männyn suurin tuhoaja tällä alueella on okakaarnakuoriainen. Niistä ilmoitetut havainnot ovat keskittyneet tänä kesänä saaristoon. Havaintoja on tehty aivan kesämökkien läheisyydestä ja niin sanotuista pihan komeimmista puista.
Kuoriaisen toinen sukupolvi on toki vielä tuloillaan perinteisesti juuri elokuun puolivälin jälkeen, joten uusia tapauksia voi vielä loppukesän aikana ilmaantua.
– Siitä okakaarnakuoriainen on viheliäinen, että se iskee ihan kaiken tyylisiin puihin, myös niihin komeimpiin eikä aina huonokuntoisimpiin tai vanhimpiin, Haapaniemi harmittelee.
Metsäkeskuksen metsäneuvoja Visa Mikkola kertoo myös saaneensa puheluita huolestuneilta mökkiläisiltä ja hämmennyksen aihe on juuri ollut tuholaisen iskeytyminen hyväkuntoisiin mäntyihin.
– Kaksi viikkoa menee ja mänty on ihan punaisen ruskea, Mikkola toteaa.
Toinen tuholainen on kirjanpainaja, joka tappaa kuusia samalla menetelmällä kuin okakaarnakuoriainen. Niitäkään ei Haapaniemi ole havainnut, muuta kuin muutamia 5–10 kuusen ryppäitä eri puolilta Vakka-Suomen aluetta.
– Itä-Suomessa kirjanpainaja on merkittävä haitta ja sieltä päin tulevia ilmoituksia tulee paljon. Me olemme vielä välttyneet niiltä suurimmalta osin. Johtuu varmasti siitä, että meidän metsät ovat mäntyvaltaisempia kuin siellä päin, Mikkola lisää.
Metsän hyvä kunnossapito on avainasemassa ennaltaehkäisevässä työssä tuhoajia vastaan. Vaikka okakaarnakuoriaiset ovat löytäneet hyväkuntoisiin puihin ja ennaltaehkäisyllä ei kokonaan voida niitä estää, hyvin huollettu kasvualusta ei ainakaan lisää tuholaisten määrää.
– Suosisin yhden puulajin metsiköistä siirtymään vaikka kolmen puulajin metsiin. Koska tuholaiset ovat puulajikohtaisia, joten yhteen lajiin iskeytyminen ei tarkoittaisi koko metsikön tuhoutumista, Haapaniemi huomauttaa.
Kalannin Hallussa asustava maatalousyrittäjä Erkki Luukkalalla on omassa metsikössään käyttänyt uutta ensiharvennusmotoa, jonka tarkoituksena on poistaa pieneltä alueelta koivut sekä kuuset ja jättää pieni mäntytaimikko kasvamaan. Kyseisellä alueella oleva karu maaperä ei sovi parhaiten koivuille ja kuusille.
Luukkalan käyttämä moto soveltuu hyvin pienikokoisiin nuoriin metsikköihin ja on kustannustehokas.
– Hoitoa ohjataan sille puulajille, joka viihtyy parhaiten kullakin maaperällä. Puiden kasvaessa ne ovat entistä vastustuskykyisempiä tuholaisia vastaan, kun ne ovat omalla maaperällä, Haapaniemi selittää.
Energiapuulla on kohtuun hyvä hinta, mikä Luukkalan mukaan mahdollistaa metsänomistajalle koneella ajetusta haketetusta puusta myös korjuupalkkion, jos on halua kasvattaa metsää tuotto edellä.
– Tämän alueen metsänomistajille on energiahinnan nousu ollut onni, sillä kun kulutusta on paljon, metsät tulevat hoidetuksi ja tuholaiskannat ehkä pienentyisivät, hän toteaa.
Eikä metsiä huolleta vain ja ainoastaan tuholaisten välttämiseksi, vaan hyvinvoiva metsä on koko yhteiskunnan tukijalka.
– Metsää voidaan hoitaa niin ettei monimuotoisuus, eläimistö ja viihtyvyys kärsi, Haapaniemi julistaa.
