Tarkkoja aikarajoja ruokinnan aloittamiselle ei ole. Kirjoittaja laittoi ensimmäisen ruokinnan valmiiksi jo marraskuun alkupuolella ja menekkiä on. Etenkin nyt kun talvi tuli ainakin käymään.
Monenlaista einestä voi tarjota. Auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, talipalloja ja tikkojakin houkuttelevaa rasvaa, läskiä tai ihraa.
– Laitoin oman ruokintani minäkin marraskuun alkupuolella. Ja johan on ollut vilskettä, ”tinttarelloja” montaa sorttia ja tikkojakin, Ikkunan taakse tulivat naputtamaan olisiko valmista jo, ilveskuiskaajanakin tunnettu Hannu Rantala kertoo terveiset kotipihaltaan.
Maastossa hänellä on myös ruokintapaikka. Sen takana on suojaa ja turvaa antava tiheikkö. Hannu sanoo huomanneensa, että rasvalle tullaan äkkiä, syödään ja sitten taas takaisin suojaan.
Hän on järjestänyt myös kauraisen ruokapöydän keltasirkuille ja pykänyt saukollekin oman mökin kala-aterioineen. Sekä istumapuun, jossa viiirupöllönkin on hyvä kytätä luonnon omaa ruokapöytää.
Ruokkijoiden pitopöydässä käy myös muita herkkusuita, Isompaa ja pienempää vipeltäjää, hiiristä oraviin. Niin kiva kun kurren puuhia onkin seurata, lintulaudan tyhjennys käy siltä sutjakkaasti. Erilaisia esteitä voi ainakin yrittää rakennella, mutta hetken tuumittuaan pörröhäntä on taas samoissa puuhissa.
Lintujen ruokkijat ovat valitelleet kaupoista saatavista talipalloista. Eivät oikein maistu tai kovettuvat. Siemensäkin ostaja huomaa myös, että hinta on noussut aika paljon.
Ruokkia voi monella tavalla yksinkertaisesta lintulaudasta ruokinta-automaatteihin. Netistä löytyy muun muassa Birdlifen sivuilta hyviä vinkkejä tähän. Riippuu myös paikasta, onko mahdollista täydentää päivittäin tai harvemmin.
Tärkeintä kuitenkin on se, että tarjottava pysyy kuivana eikä kostu sateessa. Hyvä kansi on olennainen asia. Kosteassa muhivat myös taudit, jotka voivat olla linnuille kohtalokkaita. Homeista ruokaa ei linnuille saa myöskään antaa.
Ennen ruokinnan aloittamista automaatti tai lintulautakin on syytä puhdistaa, ettei vanhoja tähteitä jää sinne muhimaan. Sama myös ruokinnan loputtua. Myös ulkopuoliset tähteet tulee siivota.
Talvipäivä on lyhyt ja sen aikana täytyy ehtiä tankata energiaa, jotta taas yön pärjää. Hannu kertoo, että ensimmäiset ruokavieraat tulevat hänellekin jo aamuhämärissä. Päivällä on hiljaisempaa, mutta iltaa kohti itseään taas ravitaan auringonlaskuun asti.
Entä kevät, mihin asti jatkaa, sekin on hieman veteen piirretty viiva, keväästä riippuen. Huhtikuukin voi olla vielä talvinen. Siihen asti kuitenkin kun luonnostakin alkaa jo löytyä linnuille ravintoa. Kesäistä ruokintaa ei pidetä hyvänä lintujen poikasille, jotka tarvitsevat monipuolista ruokaa.
On myös heitä, jotka eivät lintuja ruoki ja ovat sitä mieltä, että se on keinotekoista ylläpitoa. Lintuja on kuitenkin Suomessa ruokittu jo iät ja ajat. Monelle se on mukavaa puuhaa ja tuo iloa sekä vilskettä talvipäivään. Keskustelua on käyty myös sorsien talviruokinnasta. Itse muistan, että sekin aloitettiin Turussa jo 1960-luvulla.
Kerrostalon parvekkeella ei ruokita, mutta taloyhtiö voi muuten laittaa pihalleen tai tontilleen ruokinnan kaikkien iloksi tai sallia jonkun asukkaan se laittaa. Sopivassa paikassa, missä ei tarvitse pelätä mahdollista rottaongelmaa. Ruokinta voidaan kuitenkin kieltää tälläkin perusteella.
Tavallisimpien ruokavieraiden lisäksi ruokapöydälle voi saada hieman erikoisempiakin vieraita, kuten pähkinänakkelin, nokkavarpusen tai valkoselkätikankin.
Rauno Laine
